Taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Viestintäfoorumin tavoitteena on saavuttaa yhteisillä toimilla vähintään sama energiatehokkuusvaikutus kuin järjestelmien tarkastuksilla.

Ympäristöministeriön asetus (1010/2017) uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 6 § Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus Vakioituun käyttöön perustuva rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta

skenaario ................................................... 58 3.4.2 Öljylämmityksen kehityksen herkkyystarkastelut ................................................... 59 3.4.3 Lämmitysöljyn käytön puolittaminen 2030 mennessä ............................................ 61 3.5 Maalämmön markkinaehtoinen yleistyminen ......................................................... 62 5 3.6 Lämmitys

Neuvonnan aihealueita ovat 1) energiatehokas ja ilmastoystävällinen lämmitys, 2) tarpeenmukainen ja joustava sähkön käyttö, sekä 3) kestävä asuminen ja hankinnat.

Automaatio- ja ohjausjärjestelmä on asennettava teholtaan yli 290 kW lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiin 2025 mennessä ja korjattaviin rakennuksiin 2021 lähtien. Rakennusten teknisille järjestelmille tullaan asettamaan järjestelmävaatimukset koskien kokonaisenergiatehokkuutta, oikeaa asentamista sekä asianmukaista mitoitusta, säätämistä ja ohjaamista.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).

Analyysissa huomioitiin tuotantokapasiteetin kehittymisen lisäksi mm. sähkön tarpeen ja kulutusprofiilin kehittyminen sekä lämmitys- ja liikennesektoreiden sähköistyminen. Myös sähkön hintasidonnainen kysyntäjousto sisältyy mallinnukseen.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).