Suomen ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %). Energiatehokkuutta parantavat: työtilojen oikea suunnittelu työtapojen ja aikataulujen kehittäminen laitteiden tarkoituksenmukainen käyttö ja energianäkökulma ja elinkaarikustannukset laitehankintojen kriteerinä.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Maalämpö edullisin, sähkö- ja öljylämmityksellä kalleimmat energiakustannukset Vertailua helpottamaan Motivassa laskettiin lämmitysjärjestelmien kuluttaman energian vuosikustannukset kolmella eri hinta-arviolla. Laskelmat tehtiin sähköstä, fossiilisesta ja uusiutuvasta lämmitysöljystä, kaukolämmöstä ja pelletistä.

Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun Opiskelija Wiljami Huuhtanen, 18 vuotta, toinen opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka, ammattiopisto Keuda Wiljami Huuhtanen opiskelee kohta kolmatta vuotta Keudan Järvenpään kampuksella sähkö- ja automatiikkalinjalla. Opiskelupaikka löytyi vuonna 2021 yhteishaun kautta, jossa ala oli hänellä ykkösvaihtoehtona.

• mikä on markkinoilta saatavan sähkön hinta silloin kun aurinko paistaa?

Täyden palon vaiheessa oleva mökki, jossa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa edelleen sähköä. Kuva Mari Kujala. Palaa otsikoihin

Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.