.  TOP3 -TOIMENPITEET • tuotantolinjojen pesusyklien optimoiminen • suodatusten optimoiminen • reaktoreiden lämmitys- ja pumppausjärjestelmien tehostaminen CH-Polymers Oy:n tuotantopäällikkö TIMO HEIMOLA: – Tehtaan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kulut sekä piilokulut saatiin selville järkevällä tarkkuudella.

Alalla on hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisesta: tarpeen on pystyä ymmärtämään isoja, laajoja kokonaisuuksia: ymmärtää koko energia- ja kiinteistöpuolesta, miten automaatio, ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys toimii laaja-alaisesti vaikuttaen toisiinsa. LVI-suunnittelussa esim. ymmärrys siitä, miten muut järjestelmät vaikuttavat omaan suunniteltavaan kokonaisuuteen.

Lisätietoja: Motiva Oy asiantuntija Veli-Matti Virtanen puh. 050 521 1234 veli-matti.virtanen@motiva.fi Motiva Oy asiantuntija Minna Tolvanen puh. 050 526 5194 minna.tolvanen@motiva.fi Lisää vinkkejä Talotekniikan viestintäfoorumin sivuilla: Talotekniikan viestintäfoorumi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

SunZED-konseptissa järjestelmän pääkomponentit ovat alueelliset lämmitys- ja jäähdytysverkostot, lämpöpumppulaitos ja tärkeimpänä itse rakennukset ja niiden normaalia hieman edistyksellisemmät talotekniset järjestelmät. SunZED-kokonaisuuteen ei tarvita lämmön varastointia niin kauan kuin lämmölle on kysyntää lämpimän käyttöveden valmistuksessa.

Tyypillisiä aurinkokeräinneliöitä: 4–8 keräinneliötä, pientalon käyttöveden lämmitys (keräinala noin 1,25 m 2 /henkilö), 8-12 keräinneliötä, pientalossa iso lämminvesivaraaja, ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojan lämmitykseen, vähintään 20 keräinneliötä, asunto-osakeyhtiön järjestelmä.

Tyypillinen tuotanto käyttövedelle on 0,4 MWh/keräin-m 2 , kun muissa käyttökohteissa (esimerkiksi tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 0,5 MWh/keräin-m 2 tuottoihin. Hintaan vaikuttaa asennustyössä myös muun muassa telinetöiden tai nosturin tarve sekä putkitusten pituus. Lisäkustannuksia voi aiheuttaa myös uusi lämminvesivaraaja.

Hyvä hyötysuhde, mutta ohjaamon lämmitys kylmällä lyhentää toimintamatkaa Sähkömoottorin hyötysuhde on ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna (85–95 % vs. 25–30 %). Siksi voimalinja tuottaa hyvin vähän hukkalämpöä, joten talvikäytössä ohjaamon lämmitykseen tarvittava energia otetaan pääosin ajoakusta, mikäli auto ei ole kytketty latauslaitteeseen.

Käyttöveden lämmitys tapahtuu huonommalla lämpökertoimella kuin lämmöntuotanto tilojen lämmitystä varten, koska lauhtumislämpötila käyttövettä tuotettaessa on yleensä korkeampi lämmönjakoverkon kohdalla. Käyttövesi lämmitetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti. Vuorottain lataava malli sopii sekä lattia- että patterilämmityskohteisiin.

Sähköauton sisätilojen lämmitys tapahtuu akusta saatavalla sähköllä. Sähköauto ei tuota hukkalämpöä kuten polttomoottoriauto. Mitä lämpimämpänä sisätiloja pidetään, sitä vähemmän sähköä jää käytettäväksi ajamiseen. Tavallisessa arkikäytössä tämä ei ehkä ole ongelma, mutta pidemmillä matkoilla asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Lämmitys hankala järjestää (lämmitysenergia lyhentää toimintamatkaa). Sähköauton toimintamatka riittää keskimääräiseen ajoon Täyssähköauto sopii parhaiten taajama-ajoon ja lyhyehköille ja säännöllisille päivämatkoille. Viime vuosina täyssähköautojen toimintamatkat ovat nousseet jopa satoihin kilometreihin, joten ne ovat myös pitkämatkaisessa maantieajossa käyttökelpoisia.