Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO 2 -ekv.). Päästöt ovat laskeneet 43 prosenttia vertailuvuodesta 1990. Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 11 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 5 prosenttia ja päästökaupan päästöt 19 prosenttia.

Kasvihuonekaasu Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja otsoni (O 3 ). Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Tarkastelu kattaa uusiutuvan energian käyttömäärät, kustannukset valtiolle, kasvihuonekaasujen päästövähennykset sekä metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset.

Avainsanat: Kestävä kehitys, ilmastopaneeli, ilmastonmuutos, kasvihuonekaasut, päästöt, hiilinielut, hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus Podcastin voit kuunnella myös Spotify-musiikkipalvelussa: Romuttuvatko Suomen ilmastotavoitteet? – Ilmastopaneeli lyö faktat pöytään Palaa otsikoihin

Viime vuosina huomio on Euroopassa kiinnittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan. Kauppaa voidaan kuitenkin käydä myös muilla päästöillä, josta hyvä esimerkki on USA:ssa käytävä rikkidioksidipäästöjen kauppa.

Energia Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä maailmassa. Hankkimalla uusiutuvilla tuotantomuodoilla, ydinvoimalla, hukkalämmöllä tai hukkakylmällä tuotettua energiaa julkisen sektorin organisaatiot voivat vähentää toimiensa kasvihuonekaasupäästöjä.

Kestävä liikenne ja liikkuminen Liikenne on merkittävä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen lähde, koska se on edelleen suurelta osin fossiilisen energian varassa, vaikka liikenteen sähköistyminen onkin jo päässyt vauhtiin.

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Listauksessa on huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi -sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.