Vesivoima Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Suomessa on vesivoimalaitoksia noin 250 kpl, ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2022 vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 16,3 prosenttia.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 19 VESIVOIMAN MERKITYS SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄLLE Vesivoima tänään ZETVESF LOPPURAPORTTI 20 VESIVOIMA TÄNÄÄN Vesivoima on yksi vesistöjemme tarjoamista palveluista Suomi on vesirikas maa ja vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseemme.

Vesivoima Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta on noin neljä prosenttia. Ota yhteyttä Milja Aarni asiantuntija +358 (0) 9 6122 5036 Lähetä sähköpostia Sirpa Mustonen viestintäpäällikkö +358 (0) 9 6122 5052 Lähetä sähköpostia

Jäljellä oleva potentiaali jakautuu eri kokoluokkiin seuraavasti: minivesivoima (alle 1 MW) 144 MW / 1 021 GWh/a; pienvesivoima (1–10 MW) 144 MW / 392 GWh/a; ja yli 10 MW vesivoima 375 MW / 939 GWh/a.

Vesivoiman sääntelyllä voidaan torjua myös kevättulvia.

Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle tarkasteltavalla alueella. 4.8. Lämpöpumput Arvioidaan mahdollisuuksia lämpöpumppujen hyödyntämiseen tarkasteltavalla alueella. 4.9. Muut Tässä yhteydessä voidaan arvioida mm. hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltavalla alueella. biopolttonesteiden tuotanto- ja 4.10.

Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa aurinkoenergia, vesivoima, tuulivoima, puuenergia, peltoenergia, biovoima ja lämpöpumput. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet sekä vesivoima.

Kotimaisesta sähkön tuotannosta ydinvoiman, tuulivoiman ja vesivoiman määrät kasvoivat eniten. Fossiilisia polttoaineita kulutettiin vuodentakaista vähemmän, mikä näkyi myös hiilidioksidipäästöjen laskuna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteenlaskettu kulutus oli 393 petajoulea (PJ) eli 10 % edellisvuotta vähemmän.

Ruotsissa ja Itävallassa uusiutuvan energian tuotannosta merkittävä osa on vesivoimaa. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus.

Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat, kuten tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput ja vihreä vety. Osaajat kasvavat sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. ”Uusia tekijöitä ja suunnittelijoita tarvitaan, jotta jatkossakin on osaavaa työvoimaa saatavilla.