Uusiutuva energia Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa.

ilmastopolitiikan suunnitelma | ym.fi Kolumni: Energia- ja ilmastostrategia valmistelussa – puhtaat investoinnit avainasemassa | tem.fi Palaa otsikoihin

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia valmistuu keväällä 2025. Silloin saadaan hallituksen linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävistä uusista toimenpiteistä ja täsmennetyt arviot niiden vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Kansallisesti työtä ohjataan muun muassa energia- ja ilmastostrategian toimenpideohjelmilla ja kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa päästövähennyksiin pyritään myös vapaaehtoisin keinoin muun muassa energiatehokkuussopimuksien ja energiakatselmusten avulla.

Energiatehokkuussopimukset Vapaaehtoisuuteen perustuvien energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Lisää aiheesta: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (pdf) (315 KB) Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa (pdf) (1.7 MB) (Pöyry Management Consulting Oy, 2017) Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle (pdf) (2.5 MB) (ÅF-Consult Oy 2019) Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi

Vastaavasti Energia- ja ilmastostrategia on yhdenmukainen asetetun tavoitteen kanssa lisätä vuotuista puun käyttöä 15 milj. kuutiometrillä nykytasoon verrattuna. Laskelmissa metsähakkeen määrää on tarkasteltu kolmella eri tasolla eli 13,5, 15 tai 17 milj. m3 vuosittain.

Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun.

Niistä energia- ja ilmastostrategia painottaa mm. informaatio-ohjauksen merkitystä hajautetun ja pienimuotoisen uusiutuvan energian hyödyntämisen lisäämisessä sähkön ja lämmön tuotannossa. Uusiutuvan energian direktiivi painottaa myös pientuotannon edistämistä ja energiatehokkuusdirektiivi (EED) puolestaan sisältää mm. kuluttajille suunnatun energiatehokkuusneuvonnan vaatimuksen.