Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Säätötavat, porrastukset Toimenpide-ehdotukset säädön porrastuksiin (jäähdytys, lämmöntalteenotto, lämmitys) ja säätötapoihin liittyen.

Välillisessä lauhdutuksessa ilmanvaihdon lämmitys voidaan toteuttaa esimerkiksi sarjaankytkennällä ulkolauhduttimen kanssa. Kuva 1. Perinteinen välillinen lämmöntalteenottojärjestelmä Suoraan ilmaan lauhduttavista järjestelmistä mainittakoon Kryothermin toimittama järjestelmä.

Helsingissä 13.4.2004 Lassin Lämmönselvitys Oy Veikkos Vatten Ab Lassi Lämpö Veikko Vesi 3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 5 1.1 Kohteen perustiedot 5 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 5 1.3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 6 2 Lämpö 9 2.1 Lämmitys 9 2.2 Ilmanvaihto 10 2.3 Rakenteet 10 3 Sähkö 11 4 Vesi 13

LÄMMÖNLUOVUTUSTEHO kW / 36 h Blanka Angolo, lämmitys 20 kg 3,0 2,5 2,0 1,5 Vaivaton käyttö on arkipäivän juhlaa 1,0 0,5 0 Tulisijan materiaali, rakenne ja tekniikka vaikuttavat sen lämmitysominaisuuksiin. Tehokas palaminen ja lämmönvarautuminen mahdollistavat nopean lämmityksen.

Lisätietoja erityiskriteereistä sekä linkki hakujärjestelmään: Ilmasto- ja ympäristölaina | Finnvera (finnvera.fi) 12-2023 Sustainability Guarantee -lainatakaus (InvestEU) Pankit MIHIN: Investointeihin, joilla edistetään rakennusten energiatehokkuutta sekä kestäviä lämmitys- ja liikkumisvalintoja KENELLE: Takaus tarkoitettu pk-yrityksille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille •

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Seuraavassa esimerkkinä listaa läpikäytävistä asioista: • Kiinteistö o Lämmitys o Ilmanvaihto o Lämmin käyttövesi +vesi o Rakenteet o Valaistus o Sähkökäytöt (moottorit, lämmitykset, yms.) o Kylmäjärjestelmät • Tehdaspalvelujärjestelmät o Paineilmajärjestelmät o Prosessi-ilmanvaihtojärjestelmät o Jäähdytysjärjestelmät o Muut apujärjestelmät • Tuotantoprosessit 10 Näiden esille saamiseksi