Reaaliaikaiset tiedot asuntojen olosuhteista Lämmitys oli ja on edelleen taloyhtiön ylivoimaisesti suurin kuluerä. ”Ennen palvelumallin käyttöönottoa meillä ei ollut tietoa siitä, millaiset asuntojen lämpötilat todellisuudessa ovat ja miten ne vaihtelevat. Lisäksi epäilimme, että ilmanvaihtokoneet haaskaavat turhaan energiaa.

Lämmitys-, jäähdytys- tai ilmanvaihtolaitteiston toiminta voi heikentyä ajan mittaan, ilman että toiminnan heikentymistä havaitsee aistimalla. Järjestelmien asetusarvot sekä toteutuneet arvot kannattaa kirjoittaa ylös säännöllisesti, jotta laitteiston suorituskykyä on helpompi seurata.

Uudistuksen myötä ilmanvaihto ja lämmitys säätyvät automaattisesti tarpeen mukaan. Tässä järjestelmä hyödyntää eri puolelle kiinteistöä asennettuja langattomia antureita, jotka mittaavat sisäilman lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta.

SunZED-konseptissa järjestelmän pääkomponentit ovat alueelliset lämmitys- ja jäähdytysverkostot, lämpöpumppulaitos ja tärkeimpänä itse rakennukset ja niiden normaalia hieman edistyksellisemmät talotekniset järjestelmät. SunZED-kokonaisuuteen ei tarvita lämmön varastointia niin kauan kuin lämmölle on kysyntää lämpimän käyttöveden valmistuksessa.

Tyypillisiä aurinkokeräinneliöitä: 4–8 keräinneliötä, pientalon käyttöveden lämmitys (keräinala noin 1,25 m 2 /henkilö), 8-12 keräinneliötä, pientalossa iso lämminvesivaraaja, ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojan lämmitykseen, vähintään 20 keräinneliötä, asunto-osakeyhtiön järjestelmä.

Tyypillinen tuotanto käyttövedelle on 0,4 MWh/keräin-m 2 , kun muissa käyttökohteissa (esimerkiksi tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 0,5 MWh/keräin-m 2 tuottoihin. Hintaan vaikuttaa asennustyössä myös muun muassa telinetöiden tai nosturin tarve sekä putkitusten pituus. Lisäkustannuksia voi aiheuttaa myös uusi lämminvesivaraaja.

Hyvä hyötysuhde, mutta ohjaamon lämmitys kylmällä lyhentää toimintamatkaa Sähkömoottorin hyötysuhde on ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna (85–95 % vs. 25–30 %). Siksi voimalinja tuottaa hyvin vähän hukkalämpöä, joten talvikäytössä ohjaamon lämmitykseen tarvittava energia otetaan pääosin ajoakusta, mikäli auto ei ole kytketty latauslaitteeseen.

Käyttöveden lämmitys tapahtuu huonommalla lämpökertoimella kuin lämmöntuotanto tilojen lämmitystä varten, koska lauhtumislämpötila käyttövettä tuotettaessa on yleensä korkeampi lämmönjakoverkon kohdalla. Käyttövesi lämmitetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti. Vuorottain lataava malli sopii sekä lattia- että patterilämmityskohteisiin.

Sähköauton sisätilojen lämmitys tapahtuu akusta saatavalla sähköllä. Sähköauto ei tuota hukkalämpöä kuten polttomoottoriauto. Mitä lämpimämpänä sisätiloja pidetään, sitä vähemmän sähköä jää käytettäväksi ajamiseen. Tavallisessa arkikäytössä tämä ei ehkä ole ongelma, mutta pidemmillä matkoilla asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Lämmitys hankala järjestää (lämmitysenergia lyhentää toimintamatkaa). Sähköauton toimintamatka riittää keskimääräiseen ajoon Täyssähköauto sopii parhaiten taajama-ajoon ja lyhyehköille ja säännöllisille päivämatkoille. Viime vuosina täyssähköautojen toimintamatkat ovat nousseet jopa satoihin kilometreihin, joten ne ovat myös pitkämatkaisessa maantieajossa käyttökelpoisia.