osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmöntuotannosta Energiantuotannon hyötysuhteita Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden energiankulutus

Kuvan data: Energialaskennan testivuodet nykyilmastossa – Ilmatieteen laitos Yleisesti ottaen aurinkosähköjärjestelmän hankinta on kannattavinta kohteissa, joissa sähkönkulutus on merkittävää kesäpäivinä. Esimerkiksi kauppakiinteistöissä kylmälaitteet kuluttavat suuria määriä sähköä vuodenajasta riippumatta.

Älykkäät sähköverkot – aurinkosähkö osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää Aurinkopaneelit tuottavat sähköä päiväaikaan, jolloin myös sähkönkulutus ja sähkön markkinahinta ovat tyypillisesti yöaikaa korkeammalla. Aurinkosähköjärjestelmät toimivatkin valoisina vuodenaikoina sähkön kulutushuippuja tasaavana tekijänä. Aurinkosähkön tuotanto on kuitenkin sääriippuvaista.

Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022. Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi kasvoi 24 % samalla ajanjaksolla, mutta kehitys oli hyvin erisuuntaista eri sektoreilla.

Kotitalouksien sähkönkulutus oli 23 TWh. Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 14 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta. Kotitalouksien energiankulutus kasvoi 27 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta).

Myös sektorin sähkönkulutus oli 19 TWh. Palvelujen energiankulutus on kasvanut 33 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta). Samalla jaksolla palvelusektorin rakennusten pinta-ala kasvoi 54 %. Kasvua on ollut kaikilla sektoreilla, mutta erityisen voimakkaasti liikerakennuksissa, joiden kokonaispinta-ala kasvoi 59 %. Kuva 1.

Katselmuskohde * Kiinteistökatselmus Teollisuuskatselmus Kohteen nimi * Kohteen osoite * Kohteen rakennustilavuus (rm3, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen sähkönkulutus (MWh/vuosi, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen lämmön tai polttoaineen kulutus (MWh/vuosi, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen vedenkulutus (m3/vuosi, karkea arvio riittää) Vapaamuotoinen kuvaus kohteesta

Toimistorakennus (kaukolämmitteinen) Vuotuinen sähkönkulutus [kWh] 300 000 Sähkön hinta ilman perusmaksuja (energia + siirto + verot) [c/kWh]* 10 Sähkön myyjän ylijäämäsähköenergiasta maksama hinta [c/kWh]** 3,5 Järjestelmän mitoitusteho [W] *** 30 000 Aurinkosähkön vuotuinen tuotanto [kWh] 25 500 Aurinkosähkön tuotanto omaan käyttöön [% tuotannosta] 95 % Vuotuinen säästö aurinkosähköjärjestelmän

Sähkölaite Sähkönkulutus, Wattia Kulutuksen kasvu, l/100 km Istuinlämmitin 100 0,20 Takalasin + peilien lämmitin 300 0,59 Stereot kovalla äänenpaineella 240 0,47 Lämmityslaitteen puhallin (max) 200 0,39 Tehdasnavigointi 25 0,05 Yhteensä 865 1,7 Taulukon 1 laskelmaoletukset: hyötysuhteet: moottori 20 %, laturi 90 %, laturin hihnaveto 95 %, bensiinin lämpöarvo 9 kWh/l, ajonopeus 23,4

. – Myös sähkönkulutus on vähentynyt kolmanneksen valaistuksen ja saattolämmitysten automatisoinnin ansiosta, Pentti Saukko kertoo. Neste Hiironen sai energiahankkeeseen valtion energiatukea. Tuki mukaan laskien hankkeen takaisinmaksuajaksi on arvioitu 5,7 vuotta. – Tällä menolla tavoite toteutuu. Kaiken kaikkiaan olemme hankkeeseen erittäin tyytyväisiä.