Rakennusten patteritermostaatit voidaan liittää automaatiojärjestelmään, jotta lämmitys sekä ilmanvaihto eivät toimi ristiin toisen lämmittäessä ja toisen viilentäessä rakennusta.

On huomioitava, että useilla IVLP-malleilla yli 55 celsiusasteinen lämmöntuotanto tilojen lämmitys- ja käyttövesipuolelle on ongelmallista. Lämpötilaa nostetaan tarvittaessa tyypillisesti vesivaraajan sähkövastuksella. On myös kahden kompressorin laitemalleja, joissa on omat kylmäainepiirinsä, lämpötila-alueensa ja eri kylmäaineet.

Vältä hukkalämmitystä Liian pitkä lämmitys menee hukkaan. Sopiva esilämmitysaika kannattaa säätää ulkoilman lämpötilan mukaan ajastimella tai etäohjauksella.

Viimeistään alkukesästä lämmitys kytketään kokonaan pois päältä. Muut huoltotoimet riippuvat lämmitysjärjestelmästä. Lämpöpumppujen suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan, likasihdit tai lianerottimet puhdistetaan, kondenssivesi tyhjennetään ja ulkoyksikön puhaltimista poistetaan roskat ja lehdet.

Takaisin Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan Julkaisun kieli Suomi Laajuus 4 sivua Julkaisuvuosi 2011 Lataa Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan Lue Lämpöä omasta maasta eDocker digipaper Kuvaus Lämmitys on merkittävä osa asumista. Kerrostaloasunnossa ei voi juurikaan vaikuttaa kiinteistön lämmitysratkaisuun, mutta omakotitalossa tilanne on toinen.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.

Onnistunut varaajan mitoittaminen edellyttää seuraavia tietoja: kesäaikainen lämpimän käyttöveden kulutus, kesäaikainen lämmitys (lattialämpö, kuivauspatterit, yms.), varaajan häviöt, siirtoputkien häviöt (maakanaalin pituus ja tyyppi, käyttöveden kierto). Lämpimän käyttöveden kulutuksen keskiarvona voi käyttää 50 l/hlö/vrk.

Energiatehokasta jäähdytystä Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisujen hankinnan yhteydessä on ensisijaisen tärkeää pohtia niiden energiatehokkuutta lämmityskaudella.

Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa.

kesäsulun avaus ja järjestelmän toiminnan tarkastus​ Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus​ Ilmanvaihdon/-koneen talviasetukset, ja suodattimien vaihto​ Kesä Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus​ Sulanapitojärjestelmä päälle​ Lämmitysjärjestelmän huollattaminen/huolto​ ​ Rännien ja rännikaivojen puhdistus​ ​ Vikavirtasuojien testaus​ Asukasinfo syksy: lämmitys