Taulukko 2: Erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutuksen tavoitearvoja, kWh/vuosi Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitaloussähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, n. 150 m2 – neljä asukasta 16 800 3

Tällöin myös poissaolo-ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä; lämmitys ja ilmanvaihto on mahdollista asettaa minimille poissaolon ajaksi ja palauttaa normaalitasolle kotiin palatessa, tarvittaessa jopa etäohjauksella. Ilmanvaihtoa voidaan kesäaikana tehostaa öisin, kun ulkoilma on viileämpää.

Siitä lämmityksen osuus on 5 TWh, kotitaloussähkö 3 TWh ja käyttöveden lämmitys 2 TWh. Vuonna 2008 Elvari-hankkeen tavoitteiksi asetettiin sähkölämmitteisten asuntojen yhteenlasketun energiankulutuksen vähentämistä 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Yksittäiselle pientalolle tavoite oli vähintään 30 prosenttia.

Saunominen: Saunan lämmitys on järkevä ajoittaa niin, ettei saunavuorojen väliin jää turhaan luppoaikaa. Saunominen aloitetaan heti, kun sopiva noin 70–80 °C:een lämpötila on saavutettu. Seuraa lämpömittaria. Sammuta sähkökiuas heti saunomisen päätyttyä. Jälkilämpö riittää kuivattamaan lauteet. Vältä tarpeetonta veden valutusta suihkussa.

Mökkiviikonloppujen ja matkojen ajaksi lämpötilaa lasketaan 2-3 astetta ja lämpöisinä aikoina keväällä ja syksyllä lämmitys kytketään pois kokonaan. Tyhjää taloa on turha lämmittää.

Energiaa säästyy, kun lämmitys- ja ilmastointilaitteet on kytketty aina asumistilanteen mukaiselle tasolle ja muun muassa: Lämpötilan pudotuksia voidaan tehdä automaattisesti. Käyttöpaneelilla ja etäkäytöllä saadaan tietoa asunnossa vallitsevasta tilanteesta, mahdollisista hälytyksistä ja voidaan tarvittaessa muuttaa oletustilanteita.

Lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisut sekä niiden säätö- ja ohjausmahdollisuudet vaikuttavat käyttökustannuksiin. Asukkaiden omilla tottumuksilla on silti suuri vaikutus ja niillä voidaan vaikuttaa noin 20 prosenttiin asumisen aikaisista energiakustannuksista.

Ilmalämpöpumppu ei sovi kiinteistön ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan kiinteistössä pitää olla käytössä muita rinnakkaisia lämmitysmuotoja kattamaan kiinteistön lämmitys kovilla pakkasilla.

Ilmalämpöpumppu ei sovi kiinteistön ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan kiinteistössä pitää olla käytössä muita rinnakkaisia lämmitysmuotoja kattamaan kiinteistön lämmitys kovilla pakkasilla.

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.