2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003 2006 2007 2012 * Kulutukseen vaikutti poikkeuksellinen kylmä talvi. 1) Lämmitys

lämmitysratkaisuja ovat muun muassa: maalämpöpumppu ilma-vesilämpöpumppu (tukena laitteen sähkövastukset tai erillinen sähkökattila) kaukolämpö puupohjaiset lämmitysmuodot, kuten hake-, pelletti- ja klapikattilat kuivan tai vesikiertoisen sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumppujen yhdistelmä Hyväkuntoisen maakaasu- tai öljykattilan jättäminen esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalle tuottamaan lämmitys

Ilman älykästä automaatiota lämmitys ja ilmanvaihto saattavat toimia päällekkäin niin, että kotia yhtä aikaa lämmitetään ja viilennetään. Tästä syntyy hukkakulutusta, mikä tuntuu myös kukkarossa. Mitä laitteita taloautomaatiolla voidaan kotona seurata ja ohjata?

Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Ilmanvaihdon osalta on huomioitava, että lämmöntalteenoton jälkeen loppu tuloilman lämmitys asetettuun arvoon, esimerkiksi noin 17 celsiusasteeseen asti, tapahtuu ilmanvaihtokoneessa olevalla sähkövastuksella. Vaikka tilat muuten lämpiäisivätkin ilmalämpöpumpuilla, kuluu sähköä myös tuloilman lämmittämiseen – sitä enemmän mitä heikompi lämmöntalteenoton hyötysuhde on.

Lämmitys- ja käyttövesiverkostojen oikeiden painetasojen määrittely Lämmitysjärjestelmän painetaso kiertovesipumpun imussa on 2,6 bar. Paine taso on hyvä ja riittävä. Käyttövesiverkostossa ei ole paineenalennusventtiiliä.

Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa. Uutta rakennettaessa voidaan miettiä vaihtoehtoisia tapoja rakennuksen lämmitykseen. Toisaalta esimerkiksi uudet integroitavat materiaalit tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksen pintoja energiantuotannossa.

Lämmön hankinnan parhaita käytäntöjä Bioenergia Osta lämpö valmiina Lämmön ostaminen palvelutoimintana on vaivaton ja kustannustehokas tapa hoitaa rakennuksen tai prosessin lämmitys. Lämmön kilpailuttaminen kannattaa. Hyvä lämmöntoimittaja voi olla paikallinen lämpöyrittäjä tai lämpöosuuskunta. Lämpöyrittämisellä on Suomessa jo perinteitä 1990-luvun alusta lähtien.