Taulukko 2: Erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutuksen tavoitearvoja, kWh/vuosi Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitaloussähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, n. 150 m2 – neljä asukasta 16 800 3

Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja: Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista.

Laadi tilojen käyttäjille ohjeet tilojen lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden käytöstä. Anna ohjeet erityisesti myös siitä, minne tulee olla yhteydessä mahdollisissa ongelmatilanteissa ja mitä ongelmasta tulee kertoa, jotta se pystytään paikallistamaan mahdollisimman helposti ja tekemään korjaavat toimenpiteet oikeaan paikkaan.

Siitä lämmityksen osuus on 5 TWh, kotitaloussähkö 3 TWh ja käyttöveden lämmitys 2 TWh. Vuonna 2008 Elvari-hankkeen tavoitteiksi asetettiin sähkölämmitteisten asuntojen yhteenlasketun energiankulutuksen vähentämistä 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Yksittäiselle pientalolle tavoite oli vähintään 30 prosenttia.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä, minkä lisäksi talossa on ilmanvaihdon esilämmitys ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen katolle asennettiin myös aurinkopaneelit (100 m 2 ), joiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Taulukko. Oulun passiivikerrostalon (Rita-aukiontie 18) energiatase. Kuva.

Ilmanvaihdon ohjaus todellisen käyttörytmin perustella vähentää lämmitys- ja sähköenergian kulutusta: jos laitteiden todellinen käyttötarve on 50 prosenttia, tarpeenmukainen ohjaus puolittaa ilmanvaihdon lämmitysenergiankulutuksen.

Onnistunut varaajan mitoittaminen edellyttää seuraavia tietoja: kesäaikainen lämpimän käyttöveden kulutus, kesäaikainen lämmitys (lattialämpö, kuivauspatterit, yms.), varaajan häviöt, siirtoputkien häviöt (maakanaalin pituus ja tyyppi, käyttöveden kierto). Lämpimän käyttöveden kulutuksen keskiarvona voi käyttää 50 l/hlö/vrk.

Laadi tilojen käyttäjille ohjeet tilojen lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden käytöstä.

Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa.

kesäsulun avaus ja järjestelmän toiminnan tarkastus​ Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus​ Ilmanvaihdon/-koneen talviasetukset, ja suodattimien vaihto​ Kesä Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus​ Sulanapitojärjestelmä päälle​ Lämmitysjärjestelmän huollattaminen/huolto​ ​ Rännien ja rännikaivojen puhdistus​ ​ Vikavirtasuojien testaus​ Asukasinfo syksy: lämmitys