Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Uusiutuva energia ja alueidenkäytön suunnittelu Uusiutuvan energian huomioimisesta ei ole yhtenäistä valtakunnallista ohjeistoa, vaan käytännöistä päätetään kunta- tai aluekohtaisesti. Alueidenkäytön suunnitteluvaiheessa on kunnalla mahdollisuus luoda edellytykset uusiutuvan energian hyödyntämiselle.

Energia-ala tarjoaa hyvin työpaikkoja. Itsekriittisyyttä kannattaa vähentää, ei tämä tämä niin vakavaa ole tämä elämä”, Juhamatti tsemppaa.

Energiatehokkuussopimukset Vapaaehtoisuuteen perustuvien energiatehokkuussopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Kiinteistöjen energianhallinta, energia- ja materiaalitehokkuuden huomiointi hankinnoissa sekä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa ovat askel kohti resurssitehokasta tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Julkishallinnon toimijoiden tulisi toimia esimerkkinä kestävän kehityksen saralla.

Strategiat ja sitoumukset Kunnat eivät enää tee erillisiä energia- tai ilmastostrategioita, mutta energiatehokkuus ja uusiutuva energia on syytä sisällyttää kuntastrategiaan.

Teemoina kiertotalous, uusiutuva energia, vihreä siirtymä ja vastuullisuus näkyvät niin koulutuksessa kuin opinnäytetöissä.", kertoo Jukka. OAMK:ssa LVI- ja energiatekniikan insinöörien koulutusohjelmissa kuulostellaan tarkalla korvalla elinkeinoelämän tarpeita.

Esimerkkejä Loput Turun elohopeahöyryvalaisimista vaihdetaan LED-valaisimiin Turku Energia vaihtaa loput kaupungin elohopeahöyryvalaisimista LED-valaisimiin vuoden 2015 loppuun mennessä.

Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 6: Kaavan selitteet: Q veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh) ρ veden tiheys (1 000 kg/m 3 ) c p veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C) V vedenkulutus (m 3 ) t 2 lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C t 1 lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10

Säästä riippumaton käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia on ensin poistettava rakennuksen kokonaislämmitysenergian kulutuksesta eli Kaavan selitteet: Q norm rakennuksen normitettu lämmitysenergiankulutus Q toteutunut rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluva energia Q kok rakennuksen kokonaislämmitysenergiankulutus Q lämmin käyttövesi käyttöveden lämmittämisen vaatima energia.