Patteriverkon perussäätö parantaa viihtyvyyttä ja voi myös alentaa kustannuksia. Arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkon perussäätöä. Patteriverkon perussäätö tulisi tehdä tarpeen mukaan. Perussäädön tarve riippuu myös muista taloyhtiössä toteutettavista korjauksista ja uudistuksista.

Ilman kulkemista patteriverkossa voidaan ehkäistä asentamalla patteriverkon ylimpiin kohtiin automaattisia tai käsikäyttöisiä ilmanpoistimia. Lämmityspatteri tulee varustaa ilmaruuvilla, jolloin patteriverkkoon ja lämmityspattereihin kertynyt ilma saadaan tarvittaessa poistettua. Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan.

Vastaus: Yleensä kerrostaloihin markkinoidun säätöjärjestelmän asennukseen liittyy patteriverkon perussäätö, joten iso osa luvatuista säästöistä tulee siitä toimenpiteestä. Patteriverkon perussäädön tavoitteena on saada koko taloon tasainen lämpötila. Arviolta 75 % Suomen rakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty.

Samalla patteriverkko tulisi tasapainottaa. Patteriverkon tasapainotus auttaa usein madaltamaan pattereissa kiertävän veden lämpötilaa ja parantamaan näin lämpöpumpun hyötysuhdetta. Ennen lämmitystavan vaihtamista tai sen yhteydessä kannattaa ottaa talon energiankulutuksesta ”löysät pois”, eli kannattaa tehdä kannattavat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi.

Lämmitysjärjestelmän säädöt saadaan kohdalleen oikein säädetyssä patteriverkossa. Patteriverkon perussäätö toteutetaan tarvittaessa joko ennen lämmönjakokeskuksen uusintaa tai sen jälkeen. Asukkaille kannattaa viestiä prosessin aikana ja erityisesti sen päättymisen jälkeen energiatehokkaasta asumisesta, oikeista huonelämpötiloista ja järkevästä lämpimän käyttöveden käytöstä.

Patteriverkon toimintaa voidaan parantaa lisäämällä lämmitysverkon menoveden säätöön ulkolämpötilaan ja sisälämpötilamittauksiin perustuvaa ohjausta. Sisälämpötilan ohjausta voidaan edelleen tehostaa asentamalla nykyisten patteritermostaattien tilalle älytermostaatteja.

Patteriverkon, lattialämmityksen tai käyttövesikierron kohdalla lämpötilamittaus on tehtävä meno- ja paluuputkesta. Virtaamamittaukseen riittää yksi putki. Vesimittarit ovat tyypiltään analogisia tai digitaalisella näytöllä varustettuja.

Rakennuksen omistajalla olisikin aina hyvä olla sellainen pidemmän ajan suunnitelma rakennuksen korjaustarpeista, joka sisältää lämmönjakokeskuksen mitoituksen tarkastuksen ja uusinnan sekä patteriverkon perussäädön aikataulutettuna muihin korjauksiin nähden.

Toteuta tarvittaessa patteriverkon perussäätö. Käytä sulanapitojärjestelmiä todellisen tarpeen mukaan.