Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Maalämpöinvestointi on kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat. Kannattaakin siis miettiä, miten paljon on valmis tekemään lämmityksen eteen töitä ja onko kiinteistössä tilaa säilyttää polttoainetta.

Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”

Huomiota myös energiaan, veteen ja kertakäyttöpakkausten muoviin Hävikin vähentämisen lisäksi Compass Groupissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi keittiöiden energian- ja vedenkäyttöön. ”Jaamme henkilökunnalle esimerkiksi top 10 -vinkkejä siitä, miten vaikkapa uunia tai astianpesukonetta voi käyttää tehokkaasti, mutta niin, että sähkön- ja vedenkäyttö minimoidaan.”

Miten lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa, sähköllä erikseen vai lämmityksen yhteydessä? Vastaus: Lämmitysjärjestelmien kannattavuutta voi vertailla oheisella laskurilla: Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri Laskurissa kannattaa kokeilla erilaisia skenaarioita erilaisella kuoletusajalla, korkokannalla ja energianhinnan muutosprosenteilla.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.

Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus määritellään rakennuksen vakioidulla käytöllä ja sisältää sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Joissakin autoissa moottorin hukkalämmön lisäksi lämpöä tuotetaan sähkö- tai polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä, mikä lisää energiantarvetta. Pakokaasut Bensiinimoottorin pakokaasut sisältävät hiilidioksidia (CO 2 ), hiilimonoksidia eli häkää (CO), typen oksideja (NO x ), osittain palaneita tai palamattomia hiilivetyjä (HC) ja hiukkasia (PM), kuten nokea.

Hankkeessa kerätään tiedot nykyisistä vedyn, biokaasun ja sähkön jakeluverkoista sekä kootaan maakuntien toimijoiden vaatimukset jakeluverkoille laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi raskaassa liikenteessä. Hankkeessa yhteensovitetaan mm. maankäytöllisiä haasteita ja luvituksen sujuvoittamista uusien lataus- ja jakeluasemien rakentamiseksi.