Maalämpö sopii hyvin ympärivuotiseksi lämmitysjärjestelmäksi uusiin sekä vanhoihin rakennuksiin. Lämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä rakennuksen aikaisempi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä voidaan korvata suoraan maalämpöpumpulla. Valtaosa maalämpöratkaisujen lämmönkeräyspiireistä toteutetaan maahan porattavilla lämpökaivoilla.

Maalämpö on investointina kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkönhinnoilla edullisemmat. Öljylämmityksen rinnalle tukilämmitysmuodoiksi sopivat aurinkolämpö, ilma-vesi- ja ilmalämpöpumppu sekä tulisija. Näillä voi vähentää öljynkulutusta, jos ei ole mahdollisuutta vaihtaa koko lämmitysjärjestelmää.

Ihanneratkaisu on rakentaa matala- tai passiivienergiatalo ja hyödyntää siinä uusiutuvaa energiaa, kuten puuta, aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Taloudellisuus Lämmityksen aiheuttamat kustannukset koostuvat lämmitysjärjestelmän investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Markkinoilla olevien lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset ovat melko lähellä toisiaan.

Esimerkiksi jos käytössä on käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitystapa kuten maalämpö tai pellettilämmitys, on erilaisten tukilämmitysten lisääminen vähemmän kannattavaa kuin öljy- tai sähkölämmityksessä. Laskurin käyttö aloitetaan valitsemalla päälämmitystapa, jonka lisäksi voidaan valita mahdollisia täydentäviä tukilämmityksiä.

Tyypillisimpiä lämpöpumppuratkaisuja ovat maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilma-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput. Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa tukeen kohdennettiin 24 miljoonaa euroa. Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden Avustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä.

Hakijoista 71 % on ilmoittanut vaihtavansa fossiilisen lämmityksen vesi-ilmalämpöpumppuun, 19 % on ollut vaihtamassa maalämpöön ja 7 % kaukolämpöön. Pieni osuus hakijoista on päätynyt muihin ratkaisuihin, kuten sähkölämmitykseen, jota on täydennetty usein ilmalämpöpumpulla.

Ilma-vesilämpöpumpun hankinta Sopii vesikiertokohteisiin, joihin ei voi asentaa maalämpöä ja joissa kokonaiskulutus on yli 25 000 kWh vuodessa. Pelletti-/puukattilan hankinta Sopii kuumaankin patterijärjestelmään, edellyttää pellettivarastoa ja jonkin verran omatoimisuutta. Puulämmitys edellyttää puuvarastoa ja aktiivista toimintaa.

Nykyään yhä suositummaksi vaihtoehdoksi kaukolämmön rinnalle on noussut maalämpö. Lämmitysjärjestelmää voidaan edelleen täydentää lisäämällä rakennuksen katolle aurinkokeräimiä lämmöntuottoa varten ja tehdä lämmityksestä hybridijärjestelmä. Ilmanvaihdon saneerauksen yhteydessä rakennukseen voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppu.

Koskeeko huoneistokohtaisten etäluettavien käyttöveden mittareiden asennusvelvoite myös, jos rakennusten lämmitysmuotona on muu kuin kaukolämpö, esimerkiksi maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu? Koskee. Velvoite kattaa kaukolämmön lisäksi myös niin sanotut keskuslämmitysjärjestelmät, joihin kuuluvat muun muassa öljylämmitys, maalämpö ja pellettikattila.