Ilmalämpöpumppu ei siis yksinään sovellu koko taloyhtiön lämmitysmuodoksi, mutta voi toimia huoneistokohtaisena tukilämmityksenä tai jäähdytyksenä. Kun lämpöpumppua käytetään jäähdytykseen, tulee huomioida, että tällöin se lisää sähkönkulutusta. Tyypillisesti asukas hankkii ilmalämpöpumpun omakustanteisesti ja vastaa sen huollosta.

Mikä olisi taloudellisin vaihtoehto uudeksi lämmitysmuodoksi? Kaukolämpöä ei ole saatavilla tällä alueella. Vastaus: Öljylämmityksen vaihtamiseen on saatavilla 4 000 eur tukea, kun öljylämmityksestä luopuu samalla kokonaan vaihtaen sen ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Voisin arvioida ilma-vesilämpöpumpun olevan kiinnostava ratkaisu teidän kohdalla.

Lämmitysjärjestelmä lämmitysmuodon vaihtaminen (esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, pelletti), lämmitystavan täydentäminen (esimerkiksi lämpöpumput, aurinkolämpö). Hissien modernisointi tai jälkiasennus uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö.

Eri lämmitysmuodoilla voidaan käyttää seuraavia arvioita yhden lämminvesikuutiometrin lämmittämisessä: kaukolämpö tai sähkökattila 58 kWh/vesi-m 3, öljy 7 öljy-litraa/vesi-m 3 (oletushyötysuhde 80 %), pelletti 16 pelletti-kg/vesi-m 3 (oletushyötysuhde 80 %), maalämpöpumppu 23 kWh/vesi-m 3 (oletuslämpökerroin 2,5), maakaasu 6 maakaasu-m 3 /vesi-m 3 (oletushyötysuhde 90 %).

Kaupungin omistamat Ojaniittutalo (Ojaniitun koulu ja päiväkoti), Muijalan koulu ja päiväkoti sekä tuotantokeittiö Köökki, käyttävät 100 % kaupungin maakaasunkulutuksesta, jolloin kohteisiin tehtävissä energiakatselmuksissa on painopiste lämmitysmuodon vaihtamisessa.

Lämmitysmuodon vaihdos – maalämpö vai joku muu lämmitysmuoto Omakotitalon asuinpinta-ala on 165 m 2 , rakennusvuosi 2001, asukkaita on neljä. Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä.

Rakennusten pinta-alaa kohti laskettuna on kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista suurin, noin 54 %. Myös öljyllä (21 %) ja sähköllä (18 %) lämmitetään merkittävä määrä rakennusten pintaalasta.