Lue lisää 13.10.2023 Kestävä kehitys konkretisoituu taloussuunnittelun kautta kuntien arkeen Kestävämmän tulevaisuuden varmistaminen on julkisen sektorin tärkeimpiä tehtäviä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma – vauhtia uudistuksiin ja investointeihin Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (KIRAilmasto) Palaa otsikoihin

Kirjoittajat: asiantuntija Elli Saari kokeilukulttuuri ja kestävä kehitys kunnissa puh. 09 6122 5011 elli.saari@motiva.fi asiantuntija Netta Korhonen yhteiskehittäminen, systeemi- ja palvelumuotoilu puh. 09 6122 5091 netta.korhonen@motiva.fi

Rahoituksen tilannesää 09-2022 Kestävän rahoituksen pyöreä pöytä, 20.9.2022 Kirsi-Maaria Forssell www.motiva.fi 20.9.2022 Ajankohtaista tuki- ja rahoituslähteistä Kestävän rahoituksen tietopalvelu • Uutta!

Ei turhaa purkamista - kokonaisvaltainen palvelu tyhjien tilojen uudelleenkäytön helpottamiseksi, 48 000 euroa, 120 000 euroa BY-Koulutus: Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat – rakennusaikaisen kuivattamisen optimointi, 100 000 euroa, 250 000 euroa Idea Structura: Rakennusosien uudelleenkäytön arviointiprosessin kehitys, 89 230 euroa, 223 075 euroa Jalotus ry: Kevytsavi 2.0 – Vähähiilinen

Teollisuutta ohjaavat markkinavoimat ovat mahdollisuus isoille ja kestäville muutoksille.

Taulukko 9: Kauniaisten alueen toteutunut ja suurin kestävä kertymä puupolttoaineelle vuonna 2017 (Luke, 2019) Biomassa-atlaksen tilastoja (Kauniainen, 2017) Toteutunut (m3/v) Pienpuu, läpimitta alle 10 cm Pienpuu, läpimitta alle 14 cm Latvusmassa, mänty Latvusmassa, kuusi Latvusmassa, lehtipuu Kannot, mänty Kannot, kuusi 16 19 44 118 20 58 148 Suurin kestävä kertymä (m3/v) 173 211

Pitäkää seurantamittarit ja indikaattorit yksinkertaisina , jotta nopealla katsauksella näkisi, mikä on toimenpiteen aiheuttama suunta/kehitys/muutos. Keskittykää aluksi tärkeimpiin mittareihin ja laajentakaa mittarointia asteittain.

Lohjan alueen sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuuden osuutta. 3.2.4 Sähköntuotannon energiatase Lohjalle tuodaan huomattavan paljon sähköä pääosin teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2020 sähköä tuotiin noin 1124 GWh.

Kokonais-PEF-kertoimet muuttuvat jossain määrin tarkastelujaksolla 2020–2030, mutta muutos ei ole yhtä merkittävä – eikä kaikissa tapauksissa täysin samansuuntainenkaan – kuin päästöjen ennakoitu kehitys. Laskennassa aikajänteenä voi olla esim. vuosi-, kuukausi- tai tuntitaso.