Lakiin ehdotetaan direktiivin mukaisia vähennyksiä maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämiseen EU:n hiilirajamekanismiasetuksen (CBAM) mukaisilla toimialoilla. Päästöoikeuksien ilmaisjaon myöntämisen ehtoja kiristettäisiin vuodesta 2026 alkaen.

Direktiiviä muutettiin joiltakin osin vuonna 2005 (direktiivi 2005/88/EY), mutta melurajoitukset pysyivät samana.

Edelliset Motivan kriteerit ja ohjeet tälle hankintakategorialle on julkaistu vuonna 2019, ja ne eivät ole ottaneet huomioon esimerkiksi vuonna 2021 voimaan tullutta puhtaiden ajoneuvojen direktiiviä ja sitä toimeenpanevaa lainsäädäntöä. Edellisten kriteerien laadinnan jälkeen liikenteen käyttövoimamuutos on edennyt vauhdilla.

Haakana oli vuosia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen yhdyshenkilö, ja hän koordinoi direktiivin toimeenpanoa. ”Maarit Haakana on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Kehitystyö on vaatinut poikkeuksellista sitoutumista ja yhteistyötä niin suomalaisten sidosryhmien kuin myös Euroopan komission kanssa.

Direktiivin lopullinen sisältö sekä voimaantulon aikataulu ovat vielä auki. Komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut käynnistyvät kuluvan kevään aikana.

Suomessa ei ole vielä herätty siihen, miten voimakkaasti esimerkiksi tuleva ekosuunnitteluasetus digitaalisine tuotepasseineen, vihreiden väittämien direktiivi ja korjaustoimintaa vauhdittavat aloitteet saattavat muuttaa taloutta”, kertoo johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta.

Vuonna 2018 hyväksytyssä uusiutuvan energian RED II -direktiivin mukaan kunkin jäsenvaltion on asetettava polttoaineiden toimittajille velvoite varmistaa, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta liikennealalla on vähintään 14 prosenttia viimeistään vuonna 2030.

Latauspistoketyyppi: CCS Combo 2; AFI-direktiivin mukainen, käytössä Euroopassa, autovalmistajista mm. BMW, VW ja Tesla käyttävät tätä pistoketyyppiä. Latausturvallisuus Sähköauton lataaminen on turvallista. Lataustapahtuman sähköturvallisuus on varmistettu suojalaitteilla. Suojalaitteet toimivat estäen sekä ylikuormituksen että sähköiskun.

Suomessa direktiivin velvoitteet on päätetty toteuttaa jatkamalla ja laajentamalla vapaaehtoista neuvontamenettelyä pakollisten tarkastuksien sijaan. Viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta.

Komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut direktiivin lopullisesta sisällöstä käynnistyvät keväällä 2023. Direktiivin edellyttämät kansalliset säädökset voisivat tulla arviolta voimaan vuonna 2026. Myös EU:n rakennustuoteasetus (EU 305/2011, CPR) on revision kohteena.