Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.

Skenaarioiden lähtötilanteena sekä energiankäytön tä -tuotannon osalta on vuosi 2012, johon rakennustason toimenpiteiden aiheuttamat muutokset energiankäytössä lisätään tai vähennetään.

Liikenteen energiankäyttö on vuodelta 2017.

Ne eivät sovellu pienille yrityksille, joilla ei ole omaa energia-alan osaamista eikä usein tietoa siitä, miten omaa energiankäyttöä voisi tehostaa. Tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.

Projektin yhteydessä on tehty vuonna 2010 syksyllä yksityiskohtainen höyry- ja lauhdejärjestelmän energiankäytön tehostamisselvitys yhdellä paperitehtaalla.

Omilla käyttötottumuksilla voidaan vaikuttaa energiankäyttöön huomattavasti. 22 Lämpötilaseurantamittaukset Liite 5 A 10 ulkolämpötila C B 17 B 25 A13 A3 ulkoilma 5.3.02 0:00 4.3.02 0:00 3.3.02 0:00 2.3.02 0:00 1.3.02 0:00 28.2.02 0:00 27.2.02 0:00 26.2.02 0:00 25.2.02 0:00 24.2.02 0:00 15 13 11 9 7 5 3 1 -1 -3 -5 23.2.02 0:00 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 22.2.02 0:00 huonelämpötilat

................................... 11 2.1 Kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin ................. 12 2.2 Teollisuusalueet ............................................................................................................. 13 2.3 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa ......................................................... 14 2.4 Energiankäytön

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto 11 Pientalon energiankäytön kehitys Suomessa (kWh/asuin-m2 vuodessa).

Lisäksi osassa paineenvähennysasemista tarvittava lämpö tuotetaan muilla tavoilla, joten paineenvähennysasemien energiankäyttö on yhteensä 0,15 % siirretystä kaasumäärästä. Tilastokeskuksen energiatilastoissa vuosien 2016– 2020 keskiarvo kompressoriasemien kaasunkäytöstä on 0,11 %, mutta paineenvähennysasemien energiankäyttöä ei ole raportoitu.