Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.

Huber Finland Oy (pdf) (1.6 MB) Case: Metso Minerals Oy (pdf) (1.1 MB) Case: Iittalan lasitehdas (pdf) (953.4 KB) Lataa tietopaketti teollisuusuunin energiankäytön tehostamisesta Motiva on tuottanut oheisen tietopaketin teollisuusuunien energiankäytön tehostamisesta yhdessä teollisuusyritysten ja laitetoimittajien kanssa.

Samalla kohdistetaan huomio Suomen energiankäytön merkittävään osa-alueeseen ja sen energiatehokkuuden parantamiseen osana kansallista ilmastotyötä päästöjen vähentämiseksi.

Ne vähentävät energiankäyttöä, tuotantokatkoksia ja melua. Lisäksi ne parantavat prosessin ohjattavuutta.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valtio myöntää määrärahojen puitteissa tukea energiakatselmusten toteuttamiseen, energiankäytön tehostamiseen tähtääviin investointeihin sekä uusiutuvan energian ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon.

Työpaja kannattaa järjestää, kun energiakatselmoijalla on riittävä näkemys ja tuntemus kohteen energiankäytöstä ja sen nykytilasta. Työpajassa on hyvä käydä systemaattisesti läpi vähintään tyypillisten pääkohteiden energiankäytön nykytilanne, ongelmat ja tunnistetut kehitystarpeet.

Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä. Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan!