Ne vähentävät energiankäyttöä, tuotantokatkoksia ja melua. Lisäksi ne parantavat prosessin ohjattavuutta.

Sähkövaraston tarkoituksena on sekä hallita Keravan tehdaskiinteistön huipputehoa ja energiankäyttöä, kuin myös mahdollistaa sähkön kulutusjoustoa säätömarkkinoilla.

Teollisuuden energiankäyttöä kuvataan Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvien lukujen avulla.

Mukana noin 60 % Suomen energiankäytöstä Säästöä yli kaksi terawattituntia vuodessa. Vuosina 2017–2022 sopimukseen liittyneet ovat tehneet lähes 25 000 toimenpidettä, joiden ansiosta vuotuinen energiankäyttö on tehostunut kaikkiaan kuuden vuoden aikana yhteensä lähes 12,5 terawattituntia.

Suurin osa energiankäytöstä on polttoaineita (Kuva 4.10), mutta huomionarvoista on, että vain hyvin pieni osa niistä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Kuva 4.10 Metsäteollisuuden erityspiirteitä ja energiankäytön kulutusjakauma.

On myös huomioitavaa, että esimerkiksi puutuoteteollisuuden pölynpoistoratkaisuissa suodatettu ilma saatetaan palauttaa takaisin tuotantotilaan, mikä onkin energiankäytön kannalta järkevää. Ilmaa saatetaan myös suodattaa 1 kierrättämällä ilmaa erillisten suodatinlaitteiden läpi.

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.

Esitys sisälsi myös arvion sopimustoimintaan liittyneen teollisuuden energiankäytön kattavuudesta Suomessa. Arvio päivitettiin pohjautuen Tilastokeskukselta erillisajona tilattuun teollisuuden energiankäytön toimialaluokittain tehtyyn ajoon (tilastovuosi 2021).

Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.