Puheenvuorossaan Pasi Laitala avaa sitä, miten kunnat ja kaupungit voivat yhdessä kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa vauhdittaa ilmastotyötä ja toimia edelläkävijöinä esimerkiksi liikkumisen, energiankäytön ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen keinoin. Tiia Merenheimo Tiia Merenheimo työskentelee Motivassa asiantuntijana vauhdittamassa kuntien resurssiviisaita tavoitteita.

Energiansäästö on silloinkin ajankohtaista, sillä tulevaisuudessa meidän on opittava ohjaamaan energiankäyttöämme niihin hetkiin, jolloin uusiutuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa on paljon tarjolla, ja vähennettävä kuluttamista silloin, kun energiasta on pulaa. Automaatio tulee tässä toki avuksemme, Kati Laakso ennustaa.

. – Haasta Energia-assaria aihepiireistä, jotka koet kiinnostaviksi taloyhtiön energiankäytön pienentämisen näkökulmasta. Tekoälyn koulutus jatkuu ja Energia-assarille opetetaan uusia asioita, joista käyttäjät ovat kiinnostuneita, Ketomäki vakuuttaa.

KATSELMUKSEN TULOKSIA • Materiaalinkäytön säästötoimenpiteet vaikuttavat myös tuotannon energiankäyttöön • Tunnistettujen toimenpiteiden säästöpotentiaali on vuositasolla merkittävä (noin 0,5 milj. euroa vuodessa ISO 14051 MFCA-laskennan mukaan) Työpajatyöskentely sitouttaa Materiaalivirtojen tarkastelun tekivät Sauli Eerola (päävastuullinen katselmoija) Muovipoli Oy:stä ja Jukka Heiskanen

Varsinainen katselmus käynnistyi tuotantolaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa pidetystä aloituskokouksesta, jossa käytiin läpi tehtaan toimintoja ja niiden energiankäyttöä.

Kolmasosa ruokapalveluiden ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan säilöntään, valmistukseen ja tarjoiluun tarvittavasta energiankäytöstä ja muutama prosentti kuljetuksista. Ammattikeittiön suunnittelu ja laitevalinnat ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat palvelujen tuottamiseen kuluvan energian määrään ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin.

Tämä vertailutaso voi olla nykyisen käytössä olevan ratkaisun energiankäyttö, markkinoilla oleva keskimääräinen tai huonoin sallittu taso, tai ekosuunnitteludirektiiivin määrittämä minimitaso.

. ‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Hänen mukaansa energiankäyttöä tehostavat ideat tulevat pitkälti tuotantoprosessit perinpohjaisesti tuntevilta omilta työntekijöiltä. Hankkeiden teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita.

Ympäristön kannalta on suositeltavaa valita uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu. (1 Sitra: Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt