Syväselvitykset Syväselvityksen avulla energiatehokkuussopimukseen kuuluva suuri yritys voi selvittää energiankäyttönsä tehostamista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valtio myöntää määrärahojen puitteissa tukea energiakatselmusten toteuttamiseen, energiankäytön tehostamiseen tähtääviin investointeihin sekä uusiutuvan energian ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon.

Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä. Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan!

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.