Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista

336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

sulatus ennen toimitusta o Kuuma ilma o Erillinen turbohöyrygeneraattori Rudus Oy, Yhteenveto tuloksista Kuuman veden lämmitys 1. 2. 3. 4. 5. 15 Hukkalämpöjen talteenotto: Joitakin hukkalämmönlähteitä tunnistettiin Tuusulan tehtaalla, mutta ne ovat pieniä ja hajallaan ympäri tehdasrakennusta.

Simuloiduissa kohteissa, joissa ilmanvaihto säädettiin toimivaan omassa tehtävässä eikä varsinaisesti viilentämään tai lämmittämään tiloja, on varsinaisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kyettävä mukautumaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin, jotka asettavat uusia vaatimuksia automaation integraatiolle ja säädön nopeudelle, jotta päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan välttää

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hallintajärjestelmästä on useita uuneja käyttävä tuotantolaitos, jonka uunien lämmitys on synkronoitu siten, ettei tietty tehotaso ylity. • Mitoita sähkömoottorit oikein ja vaihda vajaalla kuormalla käyvät sähkömoottorit pienempiin. • Estä muuntajien ja sähkömoottoreiden tyhjäkäynti. • Sammuta laitteet (esim. hitsauskoneet), kun niitä ei käytetä. • Vaihda

C Suhteellinen  kosteus   seinäpinnassa  on 70 % 60 % 9 g/kg 19°C HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO • Joka asunnossa oma ilmanvaihtokone • Ei konehuonetta • Pieni tilantarve • Edullinen investointikustannus • Asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä • Ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta – ei alipainetta • Ei vuotoilmaa ulkoseinistä tai porraskäytävästä • Tuloilman lämmitys

Otetaanko tuo lämpökuormaksi tuleva puolikas lämmitys- ja käyttövedenvaraajien kokonaislämpöhäviöstä, vai ainoastaan sen rakennuksen (laskettu suhteellinen) lämpöhäviöosuus, jossa lämpölaitos sijaitsee?

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 45420,5 14,3 4.4.3 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 Korvausilman lämpeneminen tilassa - - -50,2 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 158947,9 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.