E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.

Energiatehokkuustyökalun testauksessa energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.

4.1.2023 10.00 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Vuonna 2026 voimaan astuva velvoite koskee jatkossa kaikkia yrityksiä, joiden kolmen edellisen vuoden keskimääräinen energiankäyttö on vuosittain 2 800–24 000 megawattituntia. Ensimmäistä kertaa lain soveltamisalan piiriin siirtyvät pk-yritykset voivat vielä vuoden 2024 ajan hyödyntää valtion energiatuen energiakatselmukseen.

Energiankäytön tehostamissuunnitelma kohdistuu Kuopiossa sekä omaan henkilöstöön että kaupungissa toimiviin pk-yrityksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Sen lisäksi ohjausryhmään kuuluvat Kuopion Energia, Kuopion kaupungin tilakeskus, Jätekukko Oy sekä Motiva Oy.

Sen avulla kaupan energiankäyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.

Syväselvityksiä tehdään tyypillisesti isoja energiankäyttöön liittyviä investointeja mietittäessä.”

Lähde: Helsingin Energia Tehostamistoimenpiteitä Talon energiankäyttö on vähäistä, joten energiankulutuksen tehostamiseksi ei ole enää merkittävästi tehtävää. Vastaavanlaisissa vesikiertoisissa sähkölämmitystaloissa kulutus on 26 000–32 000 kWh ja maalämpöä käyttävissä 15 000–18 000 kWh vuodessa.

Lasinvalmistus vaati paljon energiaa, jonka vuoksi tehtaalla tutkitaan mahdollisuuksia tehostaa lasiuunien energiankäyttöä. Hapen syöttö palamisprosessiin on yksi tarkastelluista keinoista päästä tavoitteisiin.