Kuljetusketjujen näkökulmasta tapahtuva energiatarkastelu tehostaa energiankäyttöä ja vähentää kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi se tarjoaa työkaluja kuljetuspalveluja tarjoavan yrityksen logistiikan parantamiseen.

Lisätietoja ja hakuohjeet: Business Finlandin (businessfinland.fi) energiatuki, energiatuen rahoitusehdot ja asiointipalvelu (businessfinland.fi) 6-2024 Syväselvitystuki Business Finland MIHIN: Energiankäytön tehostamiseksi, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamiseksi tai yrityksen energiankäytön muuttamiseksi vähähiiliseksi omassa energiankäytössä KENELLE: Energiatehokkuussopimukseen

Uusiutuvan energiankäytön vaikuttavuusarvio vuosilta 2010–2022 on koottu seuraavaan yhteenvetoon: Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2023 (pdf) (891.7 KB)

Teollisuuden vuotuisesta energiankäytöstä on katselmustoiminnan piiriin tullut lämmön ja polttoaineiden osalta 125,8 TWh ja sähkön osalta 47,1 TWh. Kuva 1. Energiakatselmustoimintaan myönnetty TEM-tuki ja katselmuskohteiden lukumäärä 1992–2018.

Energiakatselmuksen tavoite on vähentää kohteen energiakulutusta ja -kustannuksia sekä kohteen energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä.

Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan tuotannossa käytettävän parasta käyttökelpoista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehokkuutta. Uuden ympäristönsuojelulain nojalla myös kaukolämpöyritykset joutuvat hakemaan uutta ympäristölupaa.

Tehdastaseen tarkoituksena on esittää havainnollisessa muodossa tehtaan vuotuinen energiankäyttö yhdellä kuvalla.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Teollisuuden energiakatselmus Teollisuuden energiakatselmus on tarkoitettu katselmusmalliksi sellaisille teollisuuskohteille, joissa prosessin energiankäytön ja tehokkuuden tarkastelua ei pidetä tarpeellisena (koska esimerkiksi prosessin energiatehokkuus muutoin varmistettu tai prosessin energiakustannukset pienet).

Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 14 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta. Kotitalouksien energiankulutus kasvoi 27 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta).