Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

Asukkaan rooli on tärkeä sähkölämmitteisen asunnon energiankäytön tehostamisen onnistumisessa.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä. Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan!

Saavutettujen säästöjen kerrannaisvaikutus (suorat ja epäsuorat) on yli 10 prosenttia valimon energiankäytöstä.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on: a) analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen b) energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

Teollisuuskiinteistöjen ilmastointi kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa.

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.