Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen on kannattavaa, sillä se parantaa energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Teollisuudessa lämpöä on mahdollista saada talteen prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä sekä poistohöyryistä.

LISÄTIETOJA Tomi Kiuru johtava asiantuntija tomi.kiuru@motiva.fi puh. 050 301 7029 Teksti: Motiva Oy | Ulkoasu: Jukka Luoma | 10/2020 Tehostamismahdollisuuksia Motivan ja teollisuuden yhteishankkeessa selvitettiin Suomen teollisuuden puhallin- ja pumppausjärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuuksia.

Kun lämpö siirtyy toivotulla tavalla, prosessi toimii ja energiankäyttö on tehokasta. Mittaaminen ja seuranta auttavat havaitsemaan ajoissa puhdistustarpeen, mikä vähentää turhia likaantumisesta johtuvia huoltoseisokkeja. Seurantatiedon analysointi lisää henkilöstön ymmärrystä lämmönsiirron tehokkaasta toiminnasta.

Suurin osa energiankäytöstä on polttoaineita (Kuva 4.10), mutta huomionarvoista on, että vain hyvin pieni osa niistä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Kuva 4.10 Metsäteollisuuden erityspiirteitä ja energiankäytön kulutusjakauma.

Tehokkaalla energiankäytöllä yritykset kokivat saavuttavansa tuotannollisia ja toiminnallisia etuja. Pienentyneet energiakulut parantavat liiketoiminnan tulosta ja yrityksen kilpailukykyä. Energiatehokkuus on myös erottamaton osa yritysvastuuta ja tärkeä keino vähentää toiminnan ilmastovaikutuksia.

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.

Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.

Teollisuuslaitoksen sisäinen energiankäytön optimointi esim. pinch-analyysin avulla saattaa tuoda joitakin tehostamismahdollisuuksia. Tekniikan kehittyminen esim. lämpöpumpuissa ja ORC-tekniikassa on viime vuosina aikaansaanut lukuisia ylijäämälämmön hyödyntämistoteutuksia. Merkittävimpiä näistä ovat mm.

Saatavissa: https://iea.blob.core.windows.net/assets/c3086240-732b-4f6a-89d7db01be018f5e/GlobalEnergyReviewCO2Emissionsin2021.pdf 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö 2020. [Verkkojulkaisu]. 2021. [Viitattu: 28.9.2022]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/tene/2020/tene_2020_2021-11-01_tie_001_fi.html 3 Fortum Oy. Mikä ihmeen energiamurros?