Siirry sisältöön

88 hakutulosta

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.
Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu on varteenotettava tapa parantaa energiankäyttöä sekä uudistaa energiateknisiä järjestelmiä tehokkaiksi. Esitteessä on tietoa muun muassa ESCO-palvelun periaatteista, ESCO-hankinnan valmistelusta ja hankintatavoista.
E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.
Energiankäytön tehostamissuunnitelma kohdistuu Kuopiossa sekä omaan henkilöstöön että kaupungissa toimiviin pk-yrityksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Sen lisäksi ohjausryhmään kuuluvat Kuopion Energia, Kuopion kaupungin tilakeskus, Jätekukko Oy sekä Motiva Oy.
kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin
Lue lisää »           Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.
0.0 LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 Vuotuinen säästö energialaskussa lähtötilanteeseen verrattuna (€/a) ** 0 0 37,525 39,415 40,597 41,815 98,832 Päästöt tCO2ekv/a ** 37.9 37.9 21.3 20.4 19.6 18.7 7.1 *laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön **laskenta perustuu todelliseen energiankäyttöön ***Tavoitteena päästötön rakennus Laajennettu PTS laadittu/päivitetty: 28.11.2022
Tarkastelu edellytetään tehtäväksi, mutta laajuus ja yksityiskohtaisuus voidaan päättää kohde‐ kohtaisesti.    4.2.1 LVI‐järjestelmät  Tekstissä analysoidaan voimalaitoksen LVI‐järjestelmät ja raportoidaan niiden energiankäytön merkitys ja ener‐ giatehokkuus. 
Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.
Savukaasun  käsittelyjärjestelmien  energiankäytön  ja  energiatehokkuuden  merkitys  voimalaitoksen  oma‐ käyttöenergialle voi vaihdella merkittävästi voimalaitoskohtaisesti, mikä on otettava huomioon työpanoksessa.