Tilastokeskus uudisti asumisen energiankäytön tilastoinnin vuonna 2011 vastaamaan EU:n energiatilastodirektiiviä. Direktiivi edellyttää asumisen energiankäytön jakamista seuraaviin ryhmiin 1. lämmitys 2. lämminvesi 3. ruoanlaitto 4. valaistus ja 5. muut sähkölaitteet.

Mallilan keskusterveysaseman vuoden 2003 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 on esitetty toimenpide-ehdotukset ehdotetussa toteuttamisjärjestyksessä.

Lisätietoa sähkölämmityksen tehostamisesta: • www.motiva.fi/sahkolammitys Elvari on Motivan vuosina 2008–2015 koordinoima yhteistyöhanke, jolla tehostetaan sähkölämmitteisten pientalojen energiankäyttöä.

Elvari on Motivan koordinoima yhteistyöhanke, jolla tehostetaan sähkölämmitteisten pientalojen energiankäyttöä.

Kaupungin alueella on paljon vapaa-ajan rakennuksia (kesämökkejä), mutta näiden kerrosalasta ja energiankäytöstä ei ole tarkempaa tietoa, koska niistä ei ole julkaistu tilastotietoa. Uudisrakentaminen on alueella vähäistä eikä alueella ole ainakaan vielä uusia kaavoitettuja alueita joita kuntakatselmuksessa olisi syytä tarkastella.

Mikäli tilanne on päinvastainen, jää ilmoitus ylläpito-organisaatiolle usein tekemättä ja johtaa näin liian pitkiin käyntiaikoihin ja tarpeettomaan energiankäyttöön. Jos käyttäjien ja ylläpito-organisaation välillä olisi sovittu säännöllisestä tietojen vaihdosta, voitaisiin tarpeetonta energiankäyttöä pienentää. Taloteknisten järjestelmien huollosta vastaa kaupungin tilakeskus.

Mallilan ala-asteen ja liikuntahallin vuoden 2004 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä käyttää teollisuus 48 %. Energianlähteiden käytössä osansa ottavat myös rakennusten lämmitys (32 %) ja tieliikenne (17 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä.

tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä