HARKKA – harjoitustyö toisen asteen oppilaitoksille HARKKA-harjoitustyön avulla opiskellaan energiaa sekä harjoitustöiden tekemistä ja kerätään samalla tärkeää tietoa energiankäytöstä ja sen muodostumisesta. Opiskelemaan ammattiopistoon Tarvitsemme muutoksen tekijöitä!

Alan yhteishankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä. Hankkeen tulokset palvelevat kaikkia Suomen vesihuoltolaitoksia.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Energiankäytön tehostamissuunnitelma kohdistuu Kuopiossa sekä omaan henkilöstöön että kaupungissa toimiviin pk-yrityksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Sen lisäksi ohjausryhmään kuuluvat Kuopion Energia, Kuopion kaupungin tilakeskus, Jätekukko Oy sekä Motiva Oy.

Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.

Testauksen yhteydessä energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.

Sen avulla kaupan energiankäyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen.

Sepa Oy Ensimmäisenä esimerkkikohteena on kattoristikoita ja muita puurakenteita valmistava Sepa Oy, joka teetti tuotantolaitoksen energiankäyttöön keskittyvän täsmäkatselmuksen energianhinnan kallistumisen myötä.