Palkitut teot ovat esimerkkejä uudenlaisista ratkaisuista, jotka tehostavat energiankäyttöä ja kierrättävät hukkaenergiaa hyötykäyttöön. Energiatehokkuussopimukset vauhdittavat suomalaisten yritysten ja kuntien ilmastotoimia. Sopimuksiin liittyneet sadat toimijat tekevät joka vuosi tuhansittain konkreettisia toimia energiankäytön tehostamiseksi.

sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen energiankäytön tehostamisessa.

Suomessa energiankäyttö on tehostunut ja ilmastopäästöt kutistuneet energiatehokkuussopimusten siivittämänä tasaiseen tahtiin jo yli 20 vuotta. Tälläkin hetkellä vastuullisempaa energiankäyttöä tavoittelee yli 560 yritystä ja niiden yli 6 500 toimipaikkaa.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.

Energiakatselmus auttaa yritystäsi selvittämään miten tehostaa energiankäyttöä. Energiatehokkuussopimus ohjaa tekemään rahaa säästäviä toimia. Valtion energiatuki kannustaa toimintaan. Fiksu energiankäyttö on vähentää yrityksesi kuluja ja ilmastokuormaa.

Vaihtoehdot otettiin kriittiseen tarkasteluun, kun Sepa teetti tuotantolaitoksen energiankäyttöön keskittyvän täsmäkatselmuksen. – Katselmuksen kohteena oli energiankäyttö kokonaisuutena. Erityisen tarkasti käytiin läpi erilaiset lämmitysratkaisut, joilla noin 20 000 neliömetrin tuotantotiloja lämmitetään, Ovaskainen kertoo.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.

Energiatehokkuustyökalun testauksessa energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.