Siirry sisältöön

14 hakutulosta

Lentoliikenteeseen päästökauppaan mukaan uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismi Lentoliikenteen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan 1.1.2024 alkaen. Päästökaupan ilmastovaikuttavuutta lisätään poistamalla asteittain maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä. Myös päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään.
Päästökauppajärjestelmän uudistus laajentaa EU:n päästökauppaa uusille alueille Päästökauppajärjestelmän uudistus nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.
EU:n päästökauppa koskee kaikkia Euroopan talousalueen lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja, mikäli niitä ei ole erityisin perustein rajattu päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle. Vuosina 2013–2023 päästökauppa koskee kuitenkin pelkästään Euroopan talousalueella sijaitsevien lentoasemien välisiä lentoja.
Tässä työssä 55-valmiuspaketilla on keskeinen rooli ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painottaa. ”Erityisesti päästökaupan laajentaminen rakennusten erillislämmitykseen ja tieliikenteeseen ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat selvästi niitä asioita, joiden osalta tarvitaan lisää työtä ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa”, ministeri Kari jatkaa.
Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.
. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty
Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.
Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti.
Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.