Asunto Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 valmistunut vuonna 2003 hoitokulut noin 4 euroa/m 2 lämminvesimaksu 10 euroa/hlö/kk merkittävin lämpöhäviö on poistoilma toiseksi merkittävin lämpöhäviö on lämmin käyttövesi/jätevesi Lisätietoja: Timo Jokinen timo.m.jokinen@gmail.com puh. 050 453 2737 Motivan koordinoimassa Kestävä vedenkäyttö -hankkeessa vuonna 2020 tuotettu julkaisu: Palaa otsikoihin

Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto? Miten lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa, sähköllä erikseen vai lämmityksen yhteydessä?

Lämmin käyttövesi ja saunominen Muistakaa energiatehokkaan saunomisen säännöt. Ripeästi saunaan, tiiviit saunavuorot ja malttia löylyihin. Saunavuorot kannattaa keskittää, jotta kiuasta ei tarvitse turhaan pitää lämpimänä. Taloyhtiön saunaa ei tarvitse lämmittää tulikuumaksi: 70-80 astetta riittää.

Lämmitys ja lämmin käyttövesi tuotetaan ilmavesilämpöpumpulla. Lisätiedot: Talo Honka Huomen Energialasku kuriin jo suunnitteluvaiheessa Energiatehokkaalle pientalolle ei ole yhtä mallia tai reseptiä.

Vastaus: Käyttövesi kannattaisi mieluiten lämmittää aurinkolämmöllä ja vasta toissijaisesti aurinkosähköllä. Aurinkosähköä kannattaa muuttaa lämmöksi lähinnä silloin, kun sille ei ole muuta käyttökohdetta sillä hetkellä. Aurinkosähkö kytketään talon sähkökeskuksen yhteen vaiheeseen tai nykyään yleisimmin kaikkiin kolmeen vaiheeseen.

Lämmintä käyttövettä tarvitaan vuodenajasta riippumatta, mutta suurinta energiankulutus on talvella kylmimmillä pakkasjaksoilla. Talotekniikka ja järjestelmät kuntoon Kiinteistön kunto ja sen tekniset järjestelmät on tarkistettava säännöllisesti ja mahdolliset ongelmat on korjattava.

Arvot on laskettu normaalin asuntoilmanvaihdon poistoilmavirroilla, missä lämpöpumppu lämmittää sekä tiloja, ilmanvaihtoa että käyttövettä. Muissa tapauksissa tulee käyttää yksityiskohtaisempaa menetelmää. Taulukko 6.11.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5200 kWh - Lämmitys 10500 kWh - lämmin käyttövesi 3800 kWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % Tuulivoima voi olla hyvä vaihtoehto sähköntuotannossa myös maatiloille ja omakotitaloille.