9 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Suurempia kerrostaloyhtiöitä Teemu Kettunen kannustaa selvittämään poistoilmalämpöpumppujen hankintaa. Erityisen otollinen hetki tälle on lämmönjakokeskuksen uusiminen.
Poistoilmalämpöpumppu varaavan takan oheen 100-neliöiseen omakotitaloon Suunnittelemme noin 100-neliöisen talon rakennuttamista ja olemme harkinneet sinne varaavan takan oheen poistoilmalämpöpumpun hankintaa. Luin, että poistoilmalämpöpumpulle optimaalisin sisäilman lämpötila olisi 21-25 °C. Onko lämpötilan todella oltava noin korkea?
Tyypillisimpiä lämpöpumppuratkaisuja ovat maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilma-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput. Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa tukeen kohdennettiin 24 miljoonaa euroa. Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden Avustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä.
huoltomaalaus 8 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen, toteutetaan julkisivusaneerauksen yhteydessä 0 Yläpohja Yläpohjan kunnostus ja lisäeristäminen 110 Tilat Kellarin teknisten tilojen läpivientien tiivistykset 5 LVI-JÄRJESTELMÄT Lämmitysjärjestelmät Lämmitysremontin suunnittelu 10 Lämmitysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmän saneeraus, kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta+poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppuja voidaan lisätä kannattavasti myös sellaisiin kerrostaloihin, joissa huoneistokohtainen poistoilma kerätään yhteen ja puhalletaan ulos keskitetysti huippuimurilla. Tämän takia poistoilmalämpöpumput yleistyvät nopeammin taajamissa kuin haja-astusalueilla, joissa kerrostaloja on vähemmän kuin taajamissa.
Parhaiten ilmalämpöpumppu toimii, kun lämmitettävä tila on mahdollisimman avoin. 5.1.2 Kiinteistöjen lämmitystavan muutokset Poistoilmalämpöpumput ovat usein kannattava keino tehostaa suurten asuinrakennusten lämmitysenergian käyttöä.
Vesikiertoisiin lämpöpumppuihin luetaan maalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja osa poistoilmalämpöpumpuista. Valtaosa tästä ryhmästä on maalämpöpumppuja, jotka yleistyvät tällä hetkellä todella nopeasti. Maalämmön osuus pientalojen lämmityksestä on lähes 6 % [Grönfors 2012].
Rakennuksessa lämmön talteenotossa käytettävien poistoilmalämpöpumppujen sähkölle käytetään sähkön valtakunnallista PEF-kerrointa. Lämmön lähteenä oleva ostoenergia on jo alun perin laskettu rakennuksen energiankulutukseksi, joten sitä ei enää pidä tässä uudelleen tarkastella.
Vastaavanlaisia kytkentöjä käytetään myös Suomessa, esimerkiksi poistoilmalämpöpumppujen liittämiseksi kaukolämpöön. Hankkeessa päätettiinkin analysoida tarkemmin näitä jo käytössä olevia kytkentävaihtoehtoja. 5.1.1 Aurinkolämpökytkennän laskenta Ruotsalaisissa kaukolämpöohjeissa (Svensk Fjärrvärme 2009) esitetään useita aurinkolämmön kytkentävaihtoehtoja suurille kiinteistöille.