Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Tutustu oman alasi sopimukseen ja liity vastuullisten energiankäyttäjien joukkoon. Yhdessä rakennamme energiatehokasta Suomea.

Syväselvitykset Syväselvityksen avulla energiatehokkuussopimukseen kuuluva suuri yritys voi selvittää energiankäyttönsä tehostamista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Työpaja kannattaa järjestää, kun energiakatselmoijalla on riittävä näkemys ja tuntemus kohteen energiankäytöstä ja sen nykytilasta. Työpajassa on hyvä käydä systemaattisesti läpi vähintään tyypillisten pääkohteiden energiankäytön nykytilanne, ongelmat ja tunnistetut kehitystarpeet.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

Energiankäytön tehostuessa myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Katselmus tuottaa selkeät tavoitteet Energiakatselmustoiminnan tuloksena yritys saa käyttöönsä selkeät energiankäytön tehostamistavoitteet, joita se voi hyödyntää energia- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmissään.

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Lue lisää »           Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

0.0 LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 Vuotuinen säästö energialaskussa lähtötilanteeseen verrattuna (€/a) ** 0 0 37,525 39,415 40,597 41,815 98,832 Päästöt tCO2ekv/a ** 37.9 37.9 21.3 20.4 19.6 18.7 7.1 *laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön **laskenta perustuu todelliseen energiankäyttöön ***Tavoitteena päästötön rakennus Laajennettu PTS laadittu/päivitetty: 28.11.2022