sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen energiankäytön tehostamisessa.

Suomessa energiankäyttö on tehostunut ja ilmastopäästöt kutistuneet energiatehokkuussopimusten siivittämänä tasaiseen tahtiin jo yli 20 vuotta. Tälläkin hetkellä vastuullisempaa energiankäyttöä tavoittelee yli 560 yritystä ja niiden yli 6 500 toimipaikkaa.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.

Vaihtoehdot otettiin kriittiseen tarkasteluun, kun Sepa teetti tuotantolaitoksen energiankäyttöön keskittyvän täsmäkatselmuksen. – Katselmuksen kohteena oli energiankäyttö kokonaisuutena. Erityisen tarkasti käytiin läpi erilaiset lämmitysratkaisut, joilla noin 20 000 neliömetrin tuotantotiloja lämmitetään, Ovaskainen kertoo.

. – Päivän aikana haluamme nostaa esiin älykästä asumista ja energiankäyttöä, jotka ovat esillä sekä paneelikeskustelussa että puheenvuorossamme. Energiankäyttö muuttuu ja energiansäästö on yhä enemmän oikea-aikaista sähkönkäyttöä ja kulutuksen siirtämistä.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.

Vuonna 2026 voimaan astuva velvoite koskee jatkossa kaikkia yrityksiä, joiden kolmen edellisen vuoden keskimääräinen energiankäyttö on vuosittain 2 800–24 000 megawattituntia. Ensimmäistä kertaa lain soveltamisalan piiriin siirtyvät pk-yritykset voivat vielä vuoden 2024 ajan hyödyntää valtion energiatuen energiakatselmukseen.

4.1.2023 10.00 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.