Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

, kaukolämmön ja polttoaineiden 3 edellisen vuoden kulutukset vuositasolla • Sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden edellisen vuoden tai 12kk kulutukset kuukausitasolla • Sähkön keskituntitehot tuntitasolla edelliseltä vuodelta tai edelliset 12kk kuvaajana • Veden kulutus edelliseltä 3 vuodelta saatavissa olevalla tarkkuudella Lämmitykseen käytettävä kaukolämpö- tai polttoaine-energia

VUOSIKULUTUSTIETOJA 2021 2022 2023 2024 Sähkö Vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Vertaile kuukausikohtaisia kulutuksia energiayhtiön palvelusta. Lämmitys (ei sähkö) Kaukolämpö, vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Öljy, vuoden kokonaiskulutus, litraa/v. Puupelletti, vuoden kokonaiskulutus, kg/v. Puu, vuoden kokonaiskulutus, m3/v . Vesi Vuoden kokonaiskulutus, m3/v.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.

Laitteesta riippuen -15…-20 ºC:n pakkasilla tulee raja, jolloin pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. Tällöin pumpun käyttö ei ole enää kannattavaa, vaan se on sammutettava, ellei automatiikka huolehdi siitä. Elvarin lämpöpumppuprojektissa selvitetään miten erityyppiset lämpöpumput vaikuttavat sähkölämmitteisen asunnon ostoenergiankulutukseen.

Katselmustyyppi Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannuks et Energiakatsastus 513 34 % 21 % 8% 7% 17 % Kiinteistökatselmus 786 52 % 16 % 3% 6% 11 % TE-energiakatselmus 39 3% 18 % 10 % 2% 19 % TE-energia-analyysi 91 6% 11 % 8% 2% 13 % 1. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 5 0% 17 % 8% 6% 15 % 2. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 9 1% 6% 4% 0,1 % 3% Käyttöönottokatselmus

o Varataanko myös verkkosähköä halvan sähkön aikaan? Simulointi ❑ Tuotannon ja käytön yhteensovittaminen ❑ PV tuotannon käyttökohteet ❑ Simulointitulokset ❑ PV Tuotanto [12,5 MWh] ❑ Myyty [5,7 MWh] ❑ PV [Käytetty / Tuotanto] = (12,5 - 5,7)/12,5 = 54,4 % ❑ Tätä käyttöasetetta käytetään ET-kuormien kanssa ET-laadinnassa ❑ Analogian iv:n vuosihyötysuhteen laskentaan.