Uusi takausmalli kohdistuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. ”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat monesti pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen

Lisäksi rahoituksella voisi uusia rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

Suosituimpia lämmitysmuotoja hakemuksissa ovat ilma-vesilämpöpumput sekä maalämpö”, kertoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.

Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.

Jokaiseen uudis- ja perusparannuskohteeseen asennetaan aurinkovoimala ja maalämpö, kun se on teknisesti mahdollista, ja kaikki asuinkäyttöön tarkoitetut uudiskohteet ovat jatkossa A-energialuokkaa. Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Motiva on laskenut esimerkinomaisesti eri tukivaihtoehtojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin omakotitaloissa, joissa öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Hinnat ovat kuvitteellisia, ja todellinen hintavaihtelu on suurta kohteesta ja sen sijainnista riippuen.

Maalämpö, ilma-vesi -lämpöpumput ja pelletti ovat hyviä vaihtoehtoja, mikäli kaukolämpöverkko ei ole lähellä”, Nurmi jatkaa. Imatralla on myös panostettu jo muutaman vuoden ajan energiatehokkuuden parantamiseen yhteistyössä LUT yliopiston kanssa. Esimerkiksi jäähalliin tehtiin hukkalämmöntalteenotto viime vuonna, mikä toi säästöä kolmen kuukauden aikana 30 000 euroa.

Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet Lämmönkäyttö [GWh/vuosi] Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä Polttoaine-energia [GWh/vuosi] % 100 % Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina (kuva 5). 11 1% 2% 13 % 32 % 24 % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut 28 % Kuva 5.

Tarkemmin tarkasteltavia hajautettuja tuotantomuotoja ovat aurinkosähkö ja –lämpö, lämpöpumppuratkaisut (erityisesti maalämpö), biokaasu, pelletit.

Kuopion Länsirannan koulun osalta onnistuttiin laskemaan 44 % elinkaaren aikaisia CO2-päästöjä verrattuna tavanomaiseen rakennukseen hyödyntämällä hirsirakennetta, maalämpöä ja aurinkoenergian tuotantoa 32.