Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maankäyttösektori) päästövähennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 päästöihin verrattuna 87,5 %, ja Säästö-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035.

Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050.

Jos lämpöpumppu sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, laitteen haltijan on myös varmistettava, että laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka antaa mahdollisesta vuodosta hälytyksen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

Strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen 60 prosentin vähennyksen vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta, ja hiilineutraaliuden vuonna 2035, jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset.

Metaani on hiilidioksidia 20–70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen ja kaatopaikoilta ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja käyttäminen energiantuotannossa on ympäristön näkökulmasta hyvin perusteltua.

Kivihiilestä luopuminen vähentää kasvihuonekaasujen lisäksi myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muita päästöjä. Tukihaku Business Finlandin kautta – hakemusten käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä Investointitukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille.

Kauniainen on asettanut tavoitteeksi 60 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Kaupunki on solminut vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Energiaviraston ja Suomen Kuntaliiton kanssa energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017‒2025.

Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut. Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020.

Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.