Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050.

Jos lämpöpumppu sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, laitteen haltijan on myös varmistettava, että laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka antaa mahdollisesta vuodosta hälytyksen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

Strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen 60 prosentin vähennyksen vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta, ja hiilineutraaliuden vuonna 2035, jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020.

Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut. Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan.

Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen.

Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.

Päästöt ovat kasvaneet eniten Aasiassa, Euroopan osuus kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on pienentynyt viime vuosikymmeninä. Päästöt ovat nousseet kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden parantumisesta ja uusiutuvan energian käytön kasvusta huolimatta.

Maatalousmaat eli viljelysmaat ja ruohikkoalueet ovat Suomessa kasvihuonekaasujen nettopäästölähde (vuosittain runsaat 7,5 Mt CO2 ekv.) eli hiilivarasto suomalaisissa peltomaissa on keskimäärin laskenut.

Teollisissa prosesseissa COP-kertoimen arvot vaihtelevat n. 0,4:stä aina yli 30:n riippuen kohteesta ja käytettävästä lämpöpumppuprosessista. 3.1.4 Tyypillisiä teollisuuden käyttökohteita Teollisuudessa lämpöpumpuilla voidaan merkittävästi vähentää primäärienergian käyttöä ja kasvihuonekaasujen päästöjä esim. kuivaus-, pesu-, haihdutus- ja tislausprosesseissa.