Tuulivoiman työllistävä vaikutus on puistojen maantieteellisen sijainnin vuoksi merkittävä juuri varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, Ruopsa lisää. Lisää tuulivoimaa länteen Suomeen on rakenteilla uutta tuulivoimaa runsaan neljän miljardin euron arvosta. Investoinnit suuntautuvat pitkälti Länsi-Suomeen, jossa tuulivoimahankkeita on kehitetty jo vuosia.

Tuulivoimalle on aiempaa enemmän sopivia paikkoja muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimalle on siten myös tarve kaavoittaa lisää alueita. Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 18 avustushakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 956 000 euroa.

Tuulivoima myötätuulessa Kalajoki on lisännyt valtavasti uusiutuvan energian tuotantoa, kun kunnan alueelle on rakennettu tuulivoimaa yli 200 MW:n edestä ja määrä on suunnitteilla nostaa n. 450 MW:iin. Tuulivoiman suunniteltu lisäys on suurin uusiutuvan energian tuotannon potentiaali kunnan alueella.

Tuulivoiman keskimääräisenä huipunkäyttöaikana vuonna 2030 on käytetty 3200 h/a ja aurinkosähkön 900 h/a. Mallinnuksessa vuonna 2030 tuotannossa on oletettu olevan: Tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotanto on mallinnettu historialliseen dataan perustuen.

Tuulivoima Esitetään arvio tarkasteltavan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulivoiman hyödyntämiseen. 4.6. Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja -sähkön tuottamiseen tarkasteltavalla alueella. 4.7. Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle tarkasteltavalla alueella. 4.8.

Niitä käytetään esimerkiksi akkuihin sekä uusiutuvan energian kuten tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotantoon. Lisäksi kriittisiä materiaaleja käytetään yhä enemmän myös muilla aloilla ja lähes kaikissa digitaalisuuteen nojaavissa laitteissa, joten niiden oikeudenmukaisuusvaikutukset eivät kohdistu vain energiasektorille.

Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottaviin tuulivoima-avustuksiin tehdään 1,5 miljoonan lisäys, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti merituulivoiman kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Tähän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa varataan 250 000 euroa.

Tuulivoiman 2 TWh:n kasvun myötä oletetaan syntyvän 400 henkilötyövuotta.

Tällä hetkellä suurin osa alle 1 MW:n sähköntuotannosta on vesivoimaa ja tuulivoimaa, mutta pienemmässä kokoluokassa (alle 100 kW) aurinkosähkö on yleisin tuotantomuoto. Lämmöntuotannossa Suomessa on tyypillisesti hyödynnetty puuta kiinteistökohtaisessa lämmityksessä, ja lämpöpumppujen määrä on ollut nopeassa kasvussa.