Tarkastelu edellytetään tehtäväksi, mutta laajuus ja yksityiskohtaisuus voidaan päättää kohde‐ kohtaisesti.    4.2.1 LVI‐järjestelmät  Tekstissä analysoidaan voimalaitoksen LVI‐järjestelmät ja raportoidaan niiden energiankäytön merkitys ja ener‐ giatehokkuus. 

Energiamarkkinoiden kehittäminen, EU-sääntely ja taloudelliset kannusteet puhututtavat Sektori-integraation ajureita ovat erityisesti puhtaan ja vaihtelevan sähkön tuotanto, ja yhteiskunnan energiankäytön sähköistyminen. Puhtaan sähkön tuotannon ja kulutuksen väliin tarvitaan energiansiirron mahdollistava infrastruktuuri.

Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen parantaa tuotantolaitoksen energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Oheiseen julkaisuun on kerätty tietoa ylijäämälämmön hyödyntämisestä lämpöpumppu- ja ORC-tekniikalla. Lisäksi siinä on käsitelty ylijäämälämmön hyödyntämisen soveltuvuutta polttoaineen kuivatukseen.

Savukaasun  käsittelyjärjestelmien  energiankäytön  ja  energiatehokkuuden  merkitys  voimalaitoksen  oma‐ käyttöenergialle voi vaihdella merkittävästi voimalaitoskohtaisesti, mikä on otettava huomioon työpanoksessa. 

Alipainekeittimien pintalauhduttimien ja vakuumipumpun jäähdyttimien lämmönsiirtimien likaantuminen on tehtaalle iso ongelma, joka vaikuttaa järjestelmän energiankäytön tehokkuuteen merkittävästi. – Meriveden mukana tuleva aines likaa lämmönsiirtimen ja lämmön siirtyminen heikkenee.

Motiva on käynnistänyt yhteishankkeen, joka selvittää Suomen teollisuuden puhallin- ja pumppausjärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Työ keskittyy erityisesti sähkömoottoreilla toimiviin puhallin- ja pumppusovelluksiin, joiden energiatehokkuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun rakennetaan tai uusitaan järjestelmiä.

Huber Finland Oy:n Taavetin tehdasta sulatusuunin energiankäytön hallinnassa. Myös uuniin ja lämmön talteenottoyksikköön tehtyjen parannusten ja osaavan henkilöstön ansiosta uuni kuluttaa aiempaa vähemmän energiaa. Uunin ovat yli kolmannes Suomen toimintojen kokonaisenergiansäästöstä. Vesilasin valmistus kuluttaa paljon energiaa.

Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä.

Kampanjan juhlavuoden kunniaksi muisteltiin upeita saavutuksia energiankäytön tehostamiseksi neljännesvuosisadan aikana ja viestittiin tehdyistä energiateoista. Iloisen juhlinnan jälkimainingeissa Energiansäästöviikko kannustaa yrityksiä ja kuntia jatkamaan positiivista kehityskulkua tekemällä energiateon.