Siirry sisältöön

104 hakutulosta

sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen energiankäytön tehostamisessa.
Täsmäkatselmuksessa energiatehokkuuden ammattilainen etsii ja ehdottaa katselmoitavalle kohteelle taloudellisesti kannattavimmat ja toteutuskelpoisimmat toimenpiteet, joilla voi tehostaa energiankäyttöä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä tai edetä kohti vähähiilisyyttä.
Suomessa energiankäyttö on tehostunut ja ilmastopäästöt kutistuneet energiatehokkuussopimusten siivittämänä tasaiseen tahtiin jo yli 20 vuotta. Tälläkin hetkellä vastuullisempaa energiankäyttöä tavoittelee yli 560 yritystä ja niiden yli 6 500 toimipaikkaa.
Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit
Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.
Siksi rakennusten energiankäytön tehostamistoimet ovat todella tärkeitä. FINVACin järjestämän kilpailun tavoitteena onkin nostaa esiin hyviä ratkaisuja (tuotteita, palveluita jne.) rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Vaihtoehdot otettiin kriittiseen tarkasteluun, kun Sepa teetti tuotantolaitoksen energiankäyttöön keskittyvän täsmäkatselmuksen. – Katselmuksen kohteena oli energiankäyttö kokonaisuutena. Erityisen tarkasti käytiin läpi erilaiset lämmitysratkaisut, joilla noin 20 000 neliömetrin tuotantotiloja lämmitetään, Ovaskainen kertoo.
E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.
Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.
Noin puolet yrityksistä teollisuudessa ja energia-alalla uskovat investoivansa myös tuotantoprosessin energiankäytön tehostamiseen. Yli 90 % vastaajista sanoo yrityksen ottavan energiatehokkuuden huomioon aina tai useimmiten korvaus- tai uusinvestointien sekä prosessimuutosten yhteydessä.