. – Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

. – Tarkka tieto omasta kulutuksesta ja kulutuksen vertaaminen vastaavanlaisten kotien kulutukseen on ensimmäinen askel kodin energiankäytön ja energiatehokkuuden arviointiin. Toteutunut lämmitysenergian kulutustieto on aina myös tärkeä suunnittelun lähtötieto, jos mietitään lämmitysjärjestelmän parannuksia tai uudistamista, Suur-Uski kertoo.

Säästökohteet liittyivät energiankäyttöön, jätteiden käsittelykustannuksiin, raaka-aineiden käyttöön ja hävikin minimointiin. – Osa tunnistetuista säästökohteista vaatii investointeja, osa on pieniä ja helpommin toteutettavia ja jo osin käytäntöön vietyjä, Savolainen kertoo. – Katselmuksen paras anti oli mielestäni materiaalitaseen selvittäminen.

Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

. – Kotitaloudet tehostavat energiankäyttöä uudistamalla kodin LVI-teknisiä järjestelmiä, mutta myös parantamalla säätö- ja ohjausjärjestelmien toimintaa sekä lisäeristyksen ja tiivistämisen avulla. Energianeuvoja pystyykin antamaan tietoa erilaisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja hyödyistä, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Materiaalikatselmuksen tulokset • 50 parannustoimenpide-ehdotusta • Säästöpotentiaali runsaat 270 000 euroa/vuosi • Säästöjen toteuttamiseen tarvittavat investoinnit 90 000 euroa TOP 3 -kohteet • Oman laatutason parantaminen • Huomion kiinnittäminen raaka-aineiden ja tuotteiden käsittelyyn • Energiankäytön tehostaminen Myös käsittely- ja kuljetuskustannukset kuriin Materiaalitasetieto

Jotta tavoitteisiin päästään, on töitä tehtävä kaikilla energiankäytön osa-alueilla. Meidän roolimme vuokranantajana on luoda puitteet energiatehokkuudelle, ja yhdessä asukkaiden kanssa toteutamme niitä”, sanoo M2-kotien asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula .

Kerrostaloissa passiivisten ja aktiivisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja energiankäytössä. Prosentuaaliset säästöt jäähdytyksessä ovat suuret, mutta absoluuttisesti pienet. Lämmitysenergiankulutukseen vaikutukset eivät olleet merkittäviä. Toimistorakennuksissa kaikilla vaihtoehdoilla voidaan parantaa sisäilman lämpötilatasoa.

Vuokrataloyhtiöille on Motivassa tuotettu asukaskampanjamateriaali, jonka avulla asukkaita on mahdollista ohjata fiksumpaan energiankäyttöön. Energiatehokkuutta pienemmässä mittakaavassa Pienikin taloyhtiö voi olla energiatehokas.

Energiankäytön rajoittaminen voi jopa sotia ilmastotavoitteita vastaan, Lintilä arvioi. Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä.