Siirry sisältöön

86 hakutulosta

Puheenvuorossaan Pasi Laitala avaa sitä, miten kunnat ja kaupungit voivat yhdessä kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa vauhdittaa ilmastotyötä ja toimia edelläkävijöinä esimerkiksi liikkumisen, energiankäytön ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen keinoin. Tiia Merenheimo Tiia Merenheimo työskentelee Motivassa asiantuntijana vauhdittamassa kuntien resurssiviisaita tavoitteita.
Säästökohteet liittyivät energiankäyttöön, jätteiden käsittelykustannuksiin, raaka-aineiden käyttöön ja hävikin minimointiin. – Osa tunnistetuista säästökohteista vaatii investointeja, osa on pieniä ja helpommin toteutettavia ja jo osin käytäntöön vietyjä, Savolainen kertoo. – Katselmuksen paras anti oli mielestäni materiaalitaseen selvittäminen.
. ‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Varsinainen katselmus käynnistyi tuotantolaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa pidetystä aloituskokouksesta, jossa käytiin läpi tehtaan toimintoja ja niiden energiankäyttöä.
. – Kotitaloudet tehostavat energiankäyttöä uudistamalla kodin LVI-teknisiä järjestelmiä, mutta myös parantamalla säätö- ja ohjausjärjestelmien toimintaa sekä lisäeristyksen ja tiivistämisen avulla. Energianeuvoja pystyykin antamaan tietoa erilaisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja hyödyistä, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.
Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.
Jotta tavoitteisiin päästään, on töitä tehtävä kaikilla energiankäytön osa-alueilla. Meidän roolimme vuokranantajana on luoda puitteet energiatehokkuudelle, ja yhdessä asukkaiden kanssa toteutamme niitä”, sanoo M2-kotien asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula .
Kerrostaloissa passiivisten ja aktiivisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja energiankäytössä. Prosentuaaliset säästöt jäähdytyksessä ovat suuret, mutta absoluuttisesti pienet. Lämmitysenergiankulutukseen vaikutukset eivät olleet merkittäviä. Toimistorakennuksissa kaikilla vaihtoehdoilla voidaan parantaa sisäilman lämpötilatasoa.
Lisätietoja: www.motiva.fi/kesa Motiva Oy asiantuntija Päivi Suur-Uski paivi.suur-uski@motiva.fi puh. 044 300 1369 Motivan valtakunnallinen energianeuvonta opastaa fiksuun energiankäyttöön. Asiantuntija vastaa Facebookissa Asiaa energiasta -sivulla kuluttajien kysymyksiin. Tietoa asumisen kestävistä ratkaisuista: www.motiva.fi/koti Palaa otsikoihin
Energiankäytön rajoittaminen voi jopa sotia ilmastotavoitteita vastaan, Lintilä arvioi. Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä.