ZETVESF LOPPURAPORTTI 19 VESIVOIMAN MERKITYS SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄLLE Vesivoima tänään ZETVESF LOPPURAPORTTI 20 VESIVOIMA TÄNÄÄN Vesivoima on yksi vesistöjemme tarjoamista palveluista Suomi on vesirikas maa ja vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseemme.

Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle tarkasteltavalla alueella. 4.8. Lämpöpumput Arvioidaan mahdollisuuksia lämpöpumppujen hyödyntämiseen tarkasteltavalla alueella. 4.9. Muut Tässä yhteydessä voidaan arvioida mm. hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltavalla alueella. biopolttonesteiden tuotanto- ja 4.10.

Vuosi xxxx Sinisellä merkittyjen solujen arvot lasketaan Nykytilanne Ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen Tyyppi GWh/a % GWh/a % CO2-muutos tonnia/a Öljy 0% 0% Turve 0% 0% Kivihiili 0% 0% Maakaasu 0% 0% Muut uusiutumattomat 0% 0% Uusiutumattomat yhteensä 0 0% 0 0% - Puupolttoaineet 0% 0% Peltobiomassat 0% 0% Biokaasu 0% 0% Jätepolttoaineet 0% 0% Tuulivoima 0% 0% Aurinkoenergia 0% 0% Vesivoima

Tämä mahdollisti esimerkiksi säännöstelyn vesivoiman lisäämiseksi.

Tällä hetkellä suurin osa alle 1 MW:n sähköntuotannosta on vesivoimaa ja tuulivoimaa, mutta pienemmässä kokoluokassa (alle 100 kW) aurinkosähkö on yleisin tuotantomuoto. Lämmöntuotannossa Suomessa on tyypillisesti hyödynnetty puuta kiinteistökohtaisessa lämmityksessä, ja lämpöpumppujen määrä on ollut nopeassa kasvussa.

Uusi sähkön tuotantotukijärjestelmä olisi pienehköjen teollisen mittakaavan aurinkosähkö-, vesivoima ja muille uusiutuvan sähkön tuotannon hankkeille (max teho noin 1 MW) liian raskas menettely lähinnä tarjouskilpailun takia. Energiatuki on edelleen tarpeen edistämään tällaisia hankkeita.

Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima CHP-laitokset Erilliset lämpövoimalaitokset Eri tuotantomuotojen keskitehot, tuotantoprofiilit ja voimalaitosten polttoainejakaumat perustuvat referenssivuoden mukaisiin tietoihin (Liite C). Tarkasteluissa oletetaan nettotuonnin vastaavan referenssivuotta (Liite C).