Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen lämmitysmuotojen kesken. rakennuskannan lämmityksen jakautuminen Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään kuvamuodossa käyttäen taulukon 3 ja kuvan 5 mukaista esittämistapaa.

Kaasujäähdytin Kaasujäähdytin Lämmitys verkostot CO2 kylmäkone Building on Innovation Lämmitys verkostot CO2 kylmäkone Rinnan kytketty apulämmönlähde 16.11.2021 Lauhdelämpöpumppu Rinnan kytketty apulämmönlähde Liite 2 Hukkalämpöpotentiaalin hyödyntämisen esimerkkikohde Kauppakeskus 16.11.2021 2.

kohdat, jotka käsittelevät tarpeenmukaista ilmanvaihtoa. 2 § Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 26) tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla järjestelmää, jolla ilmavirtoja voidaan ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti; 10 § Ulkoilmavirrat ja huonelämpötilat E-luku on laskettava käyttäen seuraavia käyttöajan ulkoilmavirtoja sekä huonelämpötilan lämmitys

Ympäristöministeriön asetus (1010/2017) uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 6 § Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus Vakioituun käyttöön perustuva rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta

skenaario ................................................... 58 3.4.2 Öljylämmityksen kehityksen herkkyystarkastelut ................................................... 59 3.4.3 Lämmitysöljyn käytön puolittaminen 2030 mennessä ............................................ 61 3.5 Maalämmön markkinaehtoinen yleistyminen ......................................................... 62 5 3.6 Lämmitys

Automaatio- ja ohjausjärjestelmä on asennettava teholtaan yli 290 kW lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiin 2025 mennessä ja korjattaviin rakennuksiin 2021 lähtien. Rakennusten teknisille järjestelmille tullaan asettamaan järjestelmävaatimukset koskien kokonaisenergiatehokkuutta, oikeaa asentamista sekä asianmukaista mitoitusta, säätämistä ja ohjaamista.

Analyysissa huomioitiin tuotantokapasiteetin kehittymisen lisäksi mm. sähkön tarpeen ja kulutusprofiilin kehittyminen sekä lämmitys- ja liikennesektoreiden sähköistyminen. Myös sähkön hintasidonnainen kysyntäjousto sisältyy mallinnukseen.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).